Miten heidät kotoutetaan?

Euroopassa tilastoidaan kuluvana vuonna jopa miljoona turvapaik­kahakemusta, arvioi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Hakijoista vähän alle puolen arvioidaan jäävän Eurooppaan.

Millaisen vastaanoton turvapaikanhakijat ja pakolaiset saavat? Jo hätämajoituksen jär­jestäminen koettelee monia EU-maita. Niille, joiden turvapaikkahakemukset hyväksytään, pitäisi antaa myös eväät toimia osana yhteis­kuntaa. On järjestettävä kielikursseja, koulu­tusta ja mahdollisuudet työllistyä.

Aktiivinen kotouttaminen ei ole itses­täänselvyys Pohjois-Euroopan ulkopuolella, muistuttaa erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämis­säätiöstä Cuporesta.

»Muualla se saattaa olla vähäistä tai sitä ei yksinkertaisesti ole», hän sanoo.

Eroa on myös siinä, mitä kotouttamisella tarkoitetaan. Suomessa tulokkaita kannus­tetaan säilyttämään kielensä ja kulttuurinsa. Ero näkyy etenkin suhteessa Ranskaan, jossa maahanmuuttajien odotetaan assimiloitu­van eli jättävän vanhan taakseen.

»Ranskassa muuttajalle annetaan samalla oikeus tulla ranskalaiseksi», Saukkonen sanoo.

Suomen kotouttamispolitiikkaa Sauk­konen pitää sinänsä erinomaisena, mutta käytännön toteutus jää kauas tavoitteista. Resurssit eivät riitä.

UP vertasi, minkälaisia järjestelyjä eri Euroopan maissa ja muualla on maahan­muuttajien kotouttamiseksi. Pasi Saukkonen arvioi, mitä toimilla on saavutettu.