Skip to main content

Venäjä-suhteissa on vielä toivoa

Teksti Marco Siddi

Tuomas Forsberg & Hiski Haukkala: The European Union and Russia. Palgrave 2016, 344 s.

Tuomas Forsberg & Hiski Haukkala: The European Union and Russia. Palgrave 2016, 344 s.

Ukrainan konflikti on pitkäaikaisen kriisin huipentuma EU:n ja Venäjän välisissä suhteissa, arvioivat Tuomas Forsberg ja Hiski Haukkala kirjassaan The Euro­pean Union and Russia.

Tutkijat väittävät, että EU:n ja Venäjän väliset erimielisyy­det ovat muodostuneet ajan myötä useilla eri aloilla, mutta ne pysyivät pitkään piilossa diplomaattisen kielen takana. Ukrainan kriisi ei ollut kirjoit­tajien mukaan väistämätön, vaan pikemminkin seurausta osapuolten suunnittelemat­tomista valinnoista. EU:n ja Venäjän välinen juopa ei määrännyt ennalta nykyistä konfliktia.

Forsberg on Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori. Hauk­kala on virkavapaalla saman oppiaineen apulaisprofessorin paikalta ja työskentelee par­haillaan presidentin ulkopoliit­tisena neuvonantajana.

Forsberg ja Haukkala tarjoavat kirjassaan hyvän näkökulman EU:n ja Venä­jän suhteeseen 25 vuoden aika-akselilla useasta eri kulmasta. Yhteistyötä kar­toitetaan esimerkiksi sisä- ja oikeusasioiden, turvallisuus­politiikan sekä tieteen ja kulttuurin alueilla. Kirjoittajat katsovat, että nykyinen vas­takkainasettelu ja taloudelli­set pakotteet ovat haitallisia molemmille osapuolille.

Arvojen, maailmankatso­musten ja identiteettien väli­nen kuilu on heidän mukaansa estänyt EU:ta ja Venäjää syventämästä suhteitaan.

Unionin monissa jäsen­maissa on kuitenkin vahvistu­nut kirjan julkaisun jälkeisinä kuukausina suuntaus, joka hämärtää EU:n ja Venäjän välistä arvojen vastakkainasettelua. Konservatismi, nationalismi ja kansalliskiih­koilu ovat alkaneet näyttää yhä enemmän yhteisiltä kuin vain toista osapuolta kuvaa­vilta piirteiltä. Esimerkeiksi sopivat Puolan ja Unkarin demokraattisten instituutioi­den rapautuminen, Kansallinen rintaman menestys Ranskassa sekä EU-kansanäänestyksen jälkeen nähty muukalaisviha Britanniassa.

Kirjoittajat eivät tarjoa omaa ennustetta EU:n ja Venäjän suhteiden tulevai­suudesta. Heidän mukaansa molemmat osapuolet tarvitse­vat kuitenkin malttia ja vasta­vuoroisuutta esteiden poista­miseksi. Luottamus on raken­nettava vähitellen uudelleen. Siitä voi aueta tie rehelliseen ja avoimeen dialogiin, jossa EU:n ja Venäjän tulisi puida aiem­mat virheet ja väärinkäsitykset.

Osapuolten välisen nolla­summapelin sijaan tietä on tehtävä sopimuksille. Sopi­muksista pitäisi neuvotella ja niissä pitäisi ottaa huomioon kaikkien osapuolten keskeiset intressit – ei vain suurvaltojen. Kirjoittajat uskovat, että »toi­nen Jalta», eli itäisen Euroopan jakaminen vaikutuspiireihin vuoden 1945 Jaltan konferens­sin tapaan, ei toimisi.

Forsberg ja Haukkala tunnustavat, että suhteiden rakentamisesta uudelleen ei tule helppoa. Heikosta nyky­tilasta huolimatta kirjoittajat ovat sitä mieltä, että molem­mat osapuolet hyötyisivät kumppanuudesta eivätkä voi välttyä jatkuvalta keskinäisriip­puvuudelta.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopolittiisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelmassa.