Ajatollah kielsi ydinaseet Iranissa – tutkijan mukaan kansallinen etu ohittaa uskonnon

Lähi-idän jännitteitä ylläpitävät sisällissodat Syyriassa ja Jemenissä. Kuluneena vuonna joko Iran tai sen liittolaiset ovat lisäksi iskeneet Persianlahdella öljytankkereita ja Saudi-Arabiassa öljynjalostamoa vastaan.

Sodan ja rauhan välille on syntynyt uusi harmaa alue, jota Iran hyödyntää, sanoo Lähi-itään erikoistunut politiikan tutkija Gawdat Bahgati. Hän on asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa yli 30 vuotta, mutta on syntyjään egyptiläinen.

Miten Lähi-idän tilanne on muuttunut siitä kun muutit Yhdysvaltoihin vuonna 1985?

Poliittista sortoa on nyt paljon, eikä yksikään alueen maista ole demokratisoitunut. Esimerkiksi Hosni Mubarakin [1981–2011] hallitsema Egypti oli hyvin epädemokraattinen, mutta Abdel Fattah al-Sisin kaudella sorto on lisääntynyt entisestään.

Alue on yleisesti ottaen epävakaampi kuin 1980-luvulla. Myönteistä on, että keskustelu naisten aseman vahvistamisesta sekä taloudellisista ja poliittisista uudistuksista on käynnistynyt. Entistä useammilla nuorilla ihmisillä on pääsy internetiin, eivätkä hallitukset enää kontrolloi täysin tiedonvälitystä.

Euroopassa päällimmäisenä huolena ovat laittomat maahanmuuttajat. Siksi ollaan valmiita tukemaan ketä tahansa johtajaa, joka pitää laittomat maahanmuuttajat Euroopan ulkopuolella. Demokratisoituminen edellyttää, että siedetään jonkin verran epävarmuutta ja epävakautta. Monet läntiset johtajat asettavat vakauden ihmisoikeuksien edelle.

Miten arvioit Lähi-idän kriisin purkautuvan?

Näen joitakin myönteisiä trendejä. Yksi niistä on uusiutuvan energian nousu eri puolilla maailmaa. Öljyn hinta romahti vuonna 2014 yli sadasta dollarista 50–60 dollariin, eikä kukaan usko sen enää kallistuvan.

Persianlahden mailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uudistua ja etsiä uusia tulonlähteitä. Tällä on pitkäaikaisia vaikutuksia, koska yhteiskuntasopimus näissä maissa on perustunut sille, että valtio tarjoaa lähes kaiken ilmaiseksi kansalaisilleen. Vastapalveluksena kansalaiset ovat sitoutuneet olemaan vaatimatta poliittisia oikeuksia tai hallinnon läpinäkyvyyttä.

Kuinka tärkeä Iranin ydinsopimus on rauhanomaisen ratkaisun rakentamisessa?

Uskon, ettei Iran ole tosiasiallisesti kiinnostunut ydinaseen hankkimisesta. Asia on maalle tärkeä vain symbolisesti. Se on keino osoittaa, että maa on teknologisesti edistynyt. Kysymys on tärkeä myös iranilaisten egolle.

Viimeisen 30–40 vuoden historia vahvistaa, ettei yksikään maa pystyisi käyttämään ydinaseita missään skenaariossa. Siksi iranilaiset ovat investoineet kyberiin, drooneihin sekä ohjuksiin ja myös käyttäneet niitä.

Yhdysvallat ja Israel olisivat konfliktissa paljon Irania voimakkaampia. Siksi Iran yrittää panna kilpailijansa maksamaan mahdollisimman korkeaa hintaa ilman että sodan raja ylittyy.

Iran on kuitenkin ilmoittanut, että se jatkaa uraanin rikastamista.

Se on neuvottelutaktiikkaa, jonka avulla Iran painostaa Yhdysvaltoja purkamaan talouspakotteita. Ajatollah Khamenei ilmoitti lokakuussa puheessaan, että ydinaseet ovat islamin mukaan kiellettyjä. Hänen tarkoituksensa oli vakuuttaa lännelle, että Iran on sitoutunut ydinsopimukseen.

Toisaalta kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on osoittanut, että Iran huijasi 2000-luvun alussa ja tavoitteli toden teolla ydinasetta. Vuoden 2005 jälkeen siitä ei ole enää merkkejä.

Peruisiko Yhdysvallat talouspakotteitaan, jos Iran luopuisi kokonaan uraanin rikastamisesta?

Yhdysvaltain hallintoon kohdistuu voimakasta lobbausta Israelin, Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien suunnalta, jotta Iranin painostus jatkuu. Niille nykytilanne sopii hyvin. Niillä on kaikki vapaus kehittää talouttaan ja asevoimiaan, kun taas Iran on eristetty ja maan talous supistuu.