Skip to main content

Euroopan petoksen­torjuntavirasto Olafin kädettömyys näkyy Tšekissä ja Unkarissa

Syyttäminen tai syyttämättä jättäminen jäävät jäsenvaltioille, joissa ne voivat olla poliittisia päätöksiä.

Teksti Erkki Mervaala

Kuvat Lukasz Kobus/EC

Ville Itälä johtaa Olafia.

Ville Itälä johtaa Olafia.

 

Euroopan petoksen­torjuntavirasto Olaf tutkii EU-varojen väärinkäyttöön liittyvää korruptiota ja laiminlyöntejä jäsenmaissa. Sillä ei ole keinoja varmistaa, että tutkinnat päättyvät syytteisiin. Tehtävä jää jäsenvaltioille, joissa syyttäminen tai syyttämättä jättäminen voivat olla poliittisia päätöksiä.

Näin on käynyt Tšekissä, jossa pääministeri Andrej Babiš on ollut vuodesta 2016 asti epäiltynä 50 miljoonan korunan eli noin kahden miljoonan euron EU-tuki­petoksesta. Pienyrityksille tarkoitetut tukirahat päätyivät pääministerin vapaa-ajankiinteistöön. Tapausta ovat tutkineet sekä Olaf että maan poliisi.

Huhtikuussa Tšekin poliisi suositteli syytteiden nostamista pääministeriä ja muita petokseen liittyneitä vastaan. Syyttäjä päätti kuitenkin keskeyttää tutkinnan, vaikka sadattuhannet kansalaiset protestoivat mielenosoituksissa pääministerin korruptiota.

Olafin pääjohtaja Ville Itälä kommentoi syyskuun alussa, että tutkinta on nyt tšekkiläisissä käsissä. Babiš on haukkunut Olafin horjuttavan tahallisesti Tšekkiä tutkinnallaan.

Unkarissa Olaf päätti vuoden 2017 lopulla tutkinnan, jossa se löysi »vakavia epäsäännöllisyyksiä» ja »eturistiriidan» liittyen 35:een valtion katuvalaistusprojektiin vuosina 2011–2015.

Noin 40 miljoonan euron arvoiset kilpailutukset voitti Elios Innovativ -yhtiö, jonka omistajiin kuului tuolloin Istvan Tiborcz, pääministeri Viktor Orbánin vävy. EU:n osarahoittamista Eliosin 39 projektista vain 23 oli kilpailutettu useammalla kuin yhdellä yrityksellä. Joulukuussa 2018 Unkarin poliisi kuitenkin ilmoitti, ettei rikosta tapahtunut ja lopetti korruptiotutkinnan.

Unkari on kärkipaikalla Olafin EU-varojen väärinkäytöstä epäiltyjen maiden listalla. EU:n oikeusvaltioperiaatteen uhmaaminen on kärjistynyt Orbánin jo liki kymmenen vuoden valtakauden aikana.

Yksittäistapausten kohdalla EU ei voi kuin jälkikäteen todeta, että syytteitä ei nostettu. Unkarin tapauksessa EU-parlamentti pyysi vuonna 2018 jäsenmaita selvittämään, rikkooko maa EU:n perusarvoja.

Ensi vuonna toimintansa aloittaa Euroopan syyttäjänvirasto Eppo, jonka tehtäviin kuuluu myös syytteiden nostaminen itsenäisesti. Eppon 22 jäsenvaltion joukkoon kuuluu myös Tšekki. Tallinnan yliopiston ylikansallisen oikeuden apulaisprofessori Samuli Miettisen mukaan Tšekin tapauksessa Eppo voisi lopulta nostaa syytteen, mikäli Babišin tapaus ei vanhene ennen kuin virasto aloittaa toimintansa.

Muutama maa on kuitenkin jäänyt Eppon ulkopuolelle. Puola ja Unkari perustelivat poisjääntiään vetoamalla syyttäjänvirastojensa itsenäisyyteen. Miettisen mukaan ulkopuolelle jäävillä mailla on joka tapauksessa velvollisuus varmistaa, että unionin varoja käytetään oikein ja tehokkaasti.

»Niin kauan kuin rahoja jaetaan EU:n taholta, niitä pitää pystyä valvomaan, jotta ihmisten luottamus järjestelmään säilyy», Miettinen sanoo.

Eppon toiminnan käynnistyminen tuo osaratkaisun Olafin puutteisiin, mutta myös Olafin toimintaa tulisi kehittää erityisesti Eppon ulkopuolelle jäävien maiden osalta.