Skip to main content

Tutkimus: Kiinalaiset suhtautuvat sosiaaliseen luottoluokitukseen yllättävän myönteisesti

Tutkimus: Kiinalaiset suhtautuvat sosiaaliseen luottoluokitukseen yllättävän myönteisesti

Vuoden alussa voimaan tulevan, yrityksiä koskevan pisteytysjärjestelmän tehtävä on huolehtia, että yritykset toteuttavat Kiinan lainsäädäntöä.

Teksti Laura Myllymäki

Kuvat dpa picture alliance/Alamy/ALL OVER PRESS

Mallikansalaisten nimiä listattiin taululla Itä-Kiinan Rongchengissa tammikuussa 2018.

Mallikansalaisten nimiä listattiin taululla Itä-Kiinan Rongchengissa tammikuussa 2018.

 

Vuodenvaihteessa Kiinassa astuu voimaan yrityksiä koskeva pisteytysjärjestelmä. Sen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että yritykset todella toteuttavat Kiinan sinänsä kattavaa lainsäädäntöä esimerkiksi ympäristönsuojelussa, sanoo pistejärjestelmään perehtynyt Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen yliopistonlehtori Outi Luova.

»Noudattamalla lakia ja sääntöjä yritys voi päästä punaiselle listalle, joka on hyvä asia. Jos yritys ei noudata sääntöjä, se voi joutua mustalle listalle, mikä taas aiheuttaa rajoituksia yrityksen toiminnalle.» Järjestelmä koskee myös ulkomaisia yrityksiä, joka toimivat Kiinassa.

Kaavaillun pistejärjestelmän lisäksi Kiinassa on jo nyt käytössä hallinnon ylläpitämä, yksityishenkilöitä koskeva listajärjestelmä, joka perustuu oikeuden ratkaisuihin. Jos henkilö esimerkiksi ajaa useasti punaisia päin autolla eikä maksa rikesakkojaan, hän saattaa joutua mustalle listalle.

Mustalle listalle joutuvat eivät pääse tekemään ylellisyysostoksia, kuten lentolippuja tai luotijunan matkalippuja. »Ihmisille ei ole kerrottu, jos he joutuvat mustalle listalle. Se on saattanut tulla vastaan täytenä yllätyksenä, kun on yrittänyt ostaa lippua», Luova kuvaa.

Viime huhtikuussa South China Morning Post uutisoi, että Kiinan hallinto esti 20,47 miljoonan lentolipun ja 5,71 miljoonan junalipun ostamisen rangaistuksena epäluotettavasta käyttäytymisestä tai velkojen laiminlyönnistä.

 

Edellä mainittujen järjestelmien lisäksi Kiina testaa parhaillaan eri kaupungeissa kansainvälistä huomiota saanutta sosiaalisen pisteytyksen järjestelmää. Järjestelmä nojaa massadataan, jota hallinto kerää kiinalaisista eri tavoin – myös tekoälyä käyttämällä.

Jokaiselle kiinalaiselle laskettaisiin järjestelmässä pistemäärä tämän yhteiskunnallisesta luotettavuudesta. Epävarmaa on, milloin järjestelmä saataisiin käyttöön koko maassa. Keskushallinto on pitänyt yksityiskohdat datan keruusta ja analyysista pitkälti omana tietonaan.

Kansallinen pisteytysjärjestelmä sai suurta huomiota vuonna 2014, jolloin Kiinan valtioneuvosto julkisti sitä koskevat suunnitelmansa.

Pisteytysjärjestelmistä on jo käytössä kaupallisia versioita, kuten e-kauppajätti Alibaban tytäryhtiön Ant Financial Services Groupin ja Tencent Creditin kehittämä Sesame Credit, jota kuluttajat voivat vapaaehtoisesti käyttää saadakseen tiettyjä etuja.

Esimerkiksi Sesame Credit pisteyttää käyttäjänsä luottokelpoisuuden 350–950 pisteen asteikolla, joka nojaa viiteen kriteeriin: luottoon, kulutuskäyttäytymiseen, lainan takaisinmaksukykyyn, henkilötietoihin ja sosiaalisiin suhteisiin, kuten sosiaalisen median verkostoon.

Tutkimuksessa kaupallisia pisteytysjärjestelmiä on verrattu kanta-asiakkuusohjelmiin: kuluttaja luovuttaa omaa dataansa, jos hän saa jotain vastineeksi.

 

Toistaiseksi on ilmestynyt vasta muutamia tutkimuksia siitä, mitä kansalaiset ajattelevat Kiinassa pisteytysjärjestelmistä. Berliinin yliopiston Kiinan-tutkimuksen professorin Genia Kostkan tutkimuksen mukaan yllättävän moni Kiinassa kannattaa niitä. Varakkaat, korkeasti koulutetut, kaupunkilaiset ja vanhukset kannattivat järjestelmiä eniten. He tulkitsevat, että pisteytysjärjestelmät tuottavat hyötyä ja vahvistavat rehellistä käyttäytymistä.

Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten mielipidettä niin kaupallisista kuin keskushallinnon testaamista pisteytysjärjestelmistä. Jopa neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta käytti jotain kaupallista sosiaalisen pisteytyksen järjestelmää.

Kostkan mukaan tutkimustulos on yllättävä, sillä lähtöoletuksen mukaan liberaalit kaupunkilaiset suhtautuisivat pisteytysjärjestelmään epäilevästi.

Kostka tulkitsee, että kaupallisia pisteytysjärjestelmiä pidetään tärkeinä siksi, että ne tarjoavat pankki- ja luottopalveluita, jotka sopivat palveluiden käyttäjille. Lainan saaminen ei näihin päiviin saakka ole ollut itsestään selvää monillekaan kiinalaisille kotitalouksille.

Osa kiinalaisista näkee myös keskushallinnon pisteytysjärjestelmät toivottuna sääntelyn muotona. Esimerkiksi keskushallinnon pilottihanke Honest Shanghai -sovellus tarjoaa käyttäjälle luotettavaa tietoa siitä, noudattavatko tietyt ravintolat ruokaturvallisuussäännöksiä. Erilaisissa ruokakriiseissä ryvettyneen maan asukkaille tieto on olennainen ja tärkeä.  

 

Hyvä käytös palkitaan

  • Kiinan keskushallinnon pisteytys-järjestelmät käyttävät niin porkkanaa kuin keppiä. Hyvästä käytöksestä saatetaan palkita verohelpotuksin. Sen sijaan rangaistuksena voi olla esimerkiksi se, että yksilö ei kelpaa enää töihin julkiselle sektorille.
  • Yksityisten yritysten kehittämät kaupalliset pisteytysjärjestelmät eivät käytä keppiä, vaan palkitsevat kuluttajat hyvästä käytöksestä monin tavoin: esimerkiksi lainakelpoisuudella, pääsyllä jakamistalouden palveluiden piiriin, nopeilla viisumeiden käsittelyajoilla ja ilmaisilla terveystarkastuksilla.
    Lähde: Kostka & Antoine, 2019.