Skip to main content

Pohjois-Makedonian uudistukset menivät jäihin – oligarkkien asema saattaa vahvistua

"Unelma EU-jäsenyydestä on ajanut poliittista eliittiämme tekemään uudistuksia", sanoo tutkija Marko Trosanovski.

Teksti Visa Noronen

Ajatushautomon johtaja Marko Trosanovski uskoo, että korruptio kääntyy kasvuun,  kun Pohjois-­Makedonian haaveet EU:hun liittymisestä kaatuivat.

Ajatushautomon johtaja Marko Trosanovski uskoo, että korruptio kääntyy kasvuun, kun Pohjois-­Makedonian haaveet EU:hun liittymisestä kaatuivat.

 

Marko Trosanovski vaikuttaa huolestuneelta. Pohjoismakedonialaisen ajatuspajan Institute for Democracy Societas Civilisin (IDSCS) johtajan mieliala on apeampi kuin tavatessamme Skopjessa syyskuussa, ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

EU-johtajat päättivät lokakuussa olla aloittamatta jäsenyysneuvotteluja Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Pohjois-Makedonian neuvottelujen aloittaminen kaatui Ranskan vastustukseen. Kaikki muut EU-maat olisivat olleet valmiita etenemään Skopjen kanssa.

»Olemme menettäneet suuntamme», Trosanovski toteaa.

Trosanovskin johtamalla ajatuspajalla on pitkältä ajalta kyselytutkimuksilla kerättyä tietoa siitä, mitä makedonialaiset ajattelevat maan yhteiskunnallisesta kehityksestä.

EU-jäsenyyden kannatus on ollut maassa poikkeuksellisen korkeaa. IDSCS:n kyselyssä kaksi kolmesta makedonialaisesta uskoo, että jo tie EU:hun liittymiseksi edistää merkittävästi tai jossain määrin Makedonian oikeusvaltion vahvistumista.

Köyhässä valtiossa olisi myös paljon käyttöä EU:n  tukirahoille. Pohjois-Makedonia on saanut Brysselistä jonkin verran rahaa maataloutensa uudistamiseen, mutta esimerkiksi EU:n jäseneksi päässyt Bulgaria on saanut maataloudelleen huomattavasti enemmän varoja unionista.

Vuosi sitten makedonialaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maan nimen vaihtamisen Pohjois-Makedoniaksi, jotta tie EU:hun ja Natoon aukeasi. Periksi antaminen nimiasiassa kuului Kreikan kanssa tehtyyn sopimukseen, jonka hyväksynnän myötä Kreikka lopetti Pohjois-Makedonian EU- ja Nato-jäsenyyksien estämisen.

»Teimme kaiken turhaan. Lupaukset olivat tyhjiä», Trosanovski tiivistää tunnelmat huippukokouksen jälkeen.

 

Ranska esti Eurooppa-neuvostossa jäsenyysneuvottelujen aloittamisen myös Albanian kanssa. Kun päätös varmistui lokakuussa, Pohjois-Makedonian hallitus kaatui.

Trosanovskin mukaan Ranskan jarrutuksella on suorat vaikutukset Pohjois-Makedoniaan: »Uudistukset menivät jäihin ja korruptio kasvaa. Kansallismielisyys lisääntyy.»

Transparency Internationalin raportin mukaan jokainen itsenäistymisen jälkeinen hallitus on julistanut korruption torjunnan ensisijaiseksi tavoitteeksi. Eri tarkkailijoiden mukaan hallituksen toimet ovat olleet melko pinnallisia.

Syksyn suurin korruptioskandaali on itsessään liittynyt korruption torjumiseen. Syksyllä virasta vapautettu korruptiota tutkiva erikoissyyttäjä Katica Janeva sai lokakuussa syytteen yli 50 000 euron arvoisten lahjusten ottamisesta kahdelta liikemieheltä, joiden tarkoituksena oli päästä eroon heitä koskevista tutkimuksista. Erikoissyyttäjänvirasto perustettiin vuonna 2015 torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota osana Pohjois-Makedonian yritystä liittyä Euroopan unioniin.

Jugoslavian hajottua korruptio on selvästi kasvanut Pohjois-Makedoniassa. Trosanovskin mukaan yksi selittävä tekijä on tuloerojen venähtäminen suuremmiksi kuin missään muualla Euroopassa.

Pohjois-Makedonian valtionvarainministeriön kahden vuoden takaisten lukujen mukaan suurituloisin prosentti ansaitsee kuukaudessa lähes 4 200 euroa eli 14 kertaa makedonialaisten 300 euron keskipalkan verran. Esimerkiksi Suomessa suurituloisin prosentti ansaitsee 7,5 kertaa suomalaisten keskiansioiden verran.

 

Trosanovskin mukaan EU:ta tarvitaan Pohjois-Makedoniassa näyttämään suuntaa. Poliittiset instituutiot ovat heikkoja, ja puolueet taistelevat kiivaasti keskenään ajaen tukijoidensa etua.

»Unelma EU-jäsenyydestä on ajanut poliittista eliittiämme tekemään uudistuksia», Trosanovski kertoo. Puolueet ovat kuunnelleet EU:ta säätäessään lakeja esimerkiksi korruption torjumiseksi tai vähemmistöjen aseman turvaamiseksi.

Yksi tavoite on ollut syyttäjälaitoksen vahvistaminen. Yleisen syyttäjän toimivaltaa on ollut tarkoitus laajentaa tapauksiin, joita on käsitellyt hyvin tehottomaksi osoittautunut erityissyyttäjän virasto.

»Tämäkin syyttäjää koskeva lakiuudistus on hallituksen kaaduttua jymähtänyt paikalleen», Trosanovski toteaa.

Marko Trosanovski

  • Syntynyt 1987.
  • Makedonialainen tutkija.
  • Erikoistunut julkisen mielipiteen, poliittisen kulttuurin, median ja poliittisen viestinnän tutkimukseen.
  • Johtaa Skopjessa Institute for Democracy Societas Civilis Skopje (IDSCS) -ajatuspajaa.
  • Toiminut tutkijana myös Kansasin ja Groningenin yliopistoissa.

Jos mahdollisuutta EU-jäsenyyteen ei ole, kuuluu oligarkkien, eturyhmien ja kansallismielisten ääni kovempana päätöksentekijöiden joukossa.

Vaalit pidetään keväällä. Tällä hetkellä valtaapitävät sosiaalidemokraatit ja oppositioon kolmen vuoden takaisissa mielenosoituksissa ajetut kansallismieliset ryhmät ovat tasoissa.

»Paljon uudistuksiin tarvittavaa energiaa menee hukkaan kampanjointiin», Trosanovski harmittelee.