Skip to main content

Rohingya-pakolaisten ja paikallisten välit tulehtuneet Bangladeshissa – taustalla kiistaa töistä

Rohingya-pakolaisten ja paikallisten välit tulehtuneet Bangladeshissa – taustalla kiistaa töistä

Köyhyyden riivaama Bangladesh haluaisi eroon rohingya-sukulaiskansan pakolaisista.

Teksti Ville Ropponen

Kuvat PD-BILD/Nicola Glass/ALL OVER PRESS

Rohingya-pakolaisia Cox’s Bazarin pakolaisleirillä helmikuussa 2018.

Rohingya-pakolaisia Cox’s Bazarin pakolaisleirillä helmikuussa 2018.

 

Syksyllä 2017 sadat rohingya-kylät roihusivat liekeissä Rakhinen osavaltiossa. Myanmarin sotilaat tappoivat miehiä ja raiskasivat naisia. Maa perusteli etnistä puhdistusta Arakanin rohingyojen pelastusarmeijan (Arsa) tekemillä iskuilla maan poliisiasemille. Terrori huipensi rohingya-kansan 40 vuoden vainon: sen seurauksena 750 000 rohingyaa pakeni naapurimaahan Bangladeshiin.

Siellä rohingyat otettiin ensin hyvin vastaan. Rohingyat ovat bangladeshilaisille etnistä ja kielellistä lähisukua. Cox’s Bazarin alueella pakolaisleirejä pyörittävät YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja kymmenet avustusjärjestöt yhteistyössä Bangladeshin kanssa. Maan armeija valvoo alueen turvallisuustilannetta.

Rohingyojen paluu kotiseuduilleen Myanmariin on mutkistunut, minkä seurauksena pakolaisten ja paikallisten välit ovat Bangladeshissa tulehtuneet. Puolin ja toisin on tullut kuolonuhreja pakolaisleirien lähistöillä. Taustalla on kiistaa töistä rakennuksilla, kalastuksessa ja palvelualalla. Pakolaisleireille levinnyt rikollisuus hermostuttaa bangladeshilaisia.

»Bangladeshilla ei ole taloudellisia voimavaroja ottaa maahan valtavia määriä pakolaisia pitkäksi ajaksi. Maa koettaa nyt työntää rohingyoja pois eikä suo heille mahdollisuutta hakea kansalaisuutta», sanoo Tauhidul Ahasan, UNHCR:n teknisessä kumppanuusohjelmassa TAI:ssa toiminut asianajaja.

Bangladeshin talous on kohentunut viime vuosina tekstiiliteollisuuden ansiosta, ja etenkin vienti on vetänyt. Maailmanpankin mukaan noin 24 miljoonaa ihmistä elää kuitenkin yhä köyhyysrajan alapuolella. Hallituksen ja opposition vastakkainasettelu on synnyttänyt maassa 2010-luvulla poliittista väkivaltaa. Turvallisuustilannetta ovat heiluttaneet myös islamistien terrori-iskut.

 

Bangladesh ei ole ratifioinut Geneven pakolaissopimusta, mutta käytännössä rohingyoilla on jonkinlainen asema pakolaisina.

Bangladesh on kieltänyt pysyvät rakennukset leireillä, samoin kiellettyjä ovat avioliitot paikallisten ja rohingyojen välillä. Useat paikalliset miehet ovat silti avioituneet rohingya-naisten kanssa. Avustusjärjestöt pyörittävät pakolaisleireillä joitain kouluja, joissa rohingyoille opetetaan englantia ja burmaa. Bangladeshin kielen bengalin opetus on estetty.

»Virallisesti rohingyat eivät saa työskennellä, mutta monet työskentelevät leireillä. Jotkut käyvät työssä myös niiden ulkopuolella», Ahasan selittää.

Pakolaiskriisistä on ollut hyötyäkin alueelle. »Rohingyojen saapuminen on ollut siunaus hotellibisnekselle sekä asuntokaupalle ja vuokraukselle», sanoo Karim Kalim, Cox’s Bazarin hotelliyrittäjien liiton sihteeri. Syynä on kansainvälisen avustusoperaation työntekijöiden majoitus. Myös kuljetusala ja taksiliikenne ovat menestyneet.

Rohingyat suostuvat työhön rutkasti tavallista halvemmalla, mikä on raivostuttanut paikallisia, jotka ovat menettäneet työnsä. Toisaalta yli 20 000 bangladeshilaista on työllistynyt avustusjärjestöihin.

»Bisneksen kasvusta ja halpatyöstä hyötyvät rikkaat, mutta köyhät kärsivät. Heitä surettaa asuntovuokrien ja elintarvikkeiden hintojen nousu», Kalim sanoo.

Myanmar on väittänyt taistelevansa rohingyojen »islamilaista terrorismia» vastaan. Bangladeshissa on pelätty, että pakolaiset horjuttavat turvallisuustilannetta itärajalla, jossa on ollut pari vuotta sitten mellakoita buddhalaisia vastaan.

Mahbub Morshed, poliisikomentaja, joka vastaa Kutupalongin pakolaisleirin 5. laajennusleirin valvonnasta, nauraa väitteille islamistisesta terrorismista. »Emme ole löytäneet yhtään militanttiryhmää rohingyoista», hän vakuuttaa mutta myöntää, että kouluttamattomat rohingyat voivat olla alttiita islamistien kiihotukselle.

»Jos rohingyoille taattaisiin turvallisuus, Myanmarin kansalaisoikeuksien sekä maiden ja omaisuuden palautus, kaikki heistä haluaisivat palata», Morshed uskoo.

»Jos rohingyat eivät voi palata Myanmariin, seuraa isoja ongelmia.»

Hän lisää, että Bangladeshin ja Myanmarin välisissä sopimuksissa marraskuussa 2017 tai elokuussa 2019 ei luvattu mitään oikeuksia rohingyoille. Rohingyat joutuisivat sopimusten mukaan siirtymään leireihin Myanmariin.

Bangladeshin hallitus on väläytellyt rohingya-pakolaisten eristämistä jopa väkipakolla leireille Bengalinlahden saarille. »Jos rohingyat eivät voi palata Myanmariin, seuraa isoja ongelmia. He voivat liikkua eri maihin hakemaan turvapaikkaa. Ihmissalakuljetus ja pakolaisten kuolemat lisääntyvät», Morshed arvioi.

Useimpien bangladeshilaisten tapaan hän ajattelee, että kansainvälisen yhteisön täytyy painostaa Myanmar takaamaan rohingyoille kunniallinen paluu kotimaahansa.

Vainotut rohingyat

  • Islaminuskoisia rohingyoja on maailmassa 2,3 miljoonaa. Heistä on Bangladeshissa nyt 1,3 miljoonaa.
  • Rohingyoja on ajettu pakosalle Myanmarista myös vuonna 1978, 1990-luvun alussa, 2001 ja 2012.
  • Eri arvioiden mukaan vuoden 2017 vainoissa tapettiin 10 000–43 000 rohingyaa.
  • Rohingyoja on paennut kymmenin tuhansin myös Intiaan, Malesiaan, Pakistaniin ja Arabian niemimaalle.