100 vuotta sitten: Kansa kapinoi Itä-Karjalassa

Vuotta aiemmin solmitussa Tarton rauhassa Itä-Karjalan alue jäi osaksi Venäjää. Marraskuussa 1921 Itä-Karjalassa käynnistyi aseellinen kansannousu, johon osallistui karjalaisten metsäsissien rinnalla suomalaisia aktivisteja. Suomessa oikeistopiirit elättelivät yhä toiveita alueen liittämisestä Suomeen, mutta Suomen valtio pysytteli varovaisena, jotta sitä ei olisi syytetty rauhansopimuksen rikkomisesta.

Berliini:  »En ole [Itä-Karjalan kysymyksestä] tahtonut täällä tehdä erikoista ’numeroa’, osaksi koska siitä liiaksi puhuminen mielestäni on omiaan lisäämään bolshevikkien ponnistuksia nousun kukistamiseksi jo puhtaista prestige-syistä, ja koska nousun mahdollinen epäonnistuminen silloin voisi heittää varjon koko Karjalan politiikallemme.»
Harri Holma, 21. marraskuuta 1921

Tukholma: »Mitä Karjalan kysymykseen tulee, on täällä tuiki mahdotonta harjoittaa propagandaa niin kauan kun se ei millään tavoin suoraan koske Ruotsia. Sympatiiaa karjalaisia kohtaan on vaikea saada aikaan nyt juuri kun ruotsalaisten mielestä ahvenanmaalaiset ovat kärsineet kansallisen loukkauksen ja tulevat kärsimään kansallista »sortoa». Ja »suuri Venäjä» on ruotsalaisten silmissä nyt, kuten se aina on ollut, lumoava ja mystillinen olento, josta vielä tulee tällekin maalle siunausta, kun vaan ollaan kilttejä.»
Werner Söderhjelm, 29.  marraskuuta 1921

Rooma: »Itäkarjalan tapahtumat osoittavat vielä kerran, ettei Neuvostovenäjä katso tekemiään sopimuksia sitoviksi. Suomen täytyy tässä pulassa itse valita, tahtooko se ryhtyä sotaan auttaakseen itäkarjalaisia vai jäädä koko taistelun ulkopuolelle. Muuta alternatiivia ei ole, ja herra Lagon [Italian ulkoministeriön ylipäällikkö] mielestä on Suomen niistä valittava jälkimmäinen, niin raskaalta kuin tuntuukin jättää itäkarjalainen heimokansa toistaiseksi oman onnensa nojaan.»
Herman Gummerus, 2. joulukuuta 1921

Kööpenhamina: »Tanskassa on yleensä myötätunnolla seurattu tapahtumia Karjalassa. Eräissä piireissä on kuitenkin ollut huomattavissa eräänlaista epäluuloa Suomea kohtaan. On epäilty, että eräät suomalaiset piirit ovat kiihottaneet väestöä kapinaan, jotta Suomi voisi vallata Karjalan.»
Karl Gustaf Idman, 19. joulukuuta 1921

Sarjassa seurataan Suomen ulkomaanedustustojen raportointia sadan vuoden takaisista tapahtumista.