Lähi-idän valheiden verkko
Julkaistu: 7.12.2022
Suomalainen liikemies »Mikael Virtanen» kirjoitti Lähi-itää koskevan asiantuntija-artikkelin, joka julkaistiin englanninkielisellä uutissivustolla. Sitten selvisi, että kirjoittajan lähettämä profiilikuva oli noukittu kuvapankista.
Tapaus ei suinkaan ollut ainoa, vaan täysin keksittyjä asiantuntijoita paljastui suuri joukko. Heillä oli tekaistut ansioluettelot ja sosiaalisen median tilit. Osan kuvat oli varastettu, osalla ne olivat tekoälyn luomia. Valetoimittajien artikkeleita meni läpi myös arvostetuissa lehdissä. Tekstit olivat sinänsä hyvin kirjoitettuja, mutta niillä kaikilla oli vahva poliittinen agenda: Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden Arabiemiraattien näkökantojen tukeminen sekä Iranin ja Qatarin arvostelu.
Tämä vaivalla luotu valetoimittajien verkosto on vain yksi esimerkki verkkovaikuttamisen vyyhdestä, jota qatarilaisen Hamad Bin Khalifa -yliopiston apulaisprofessori Marc Owen Jones avaa kirjassaan Digital Authoritarianism in the Middle East.
Etenkin Saudi-Arabia on kunnostautunut viime vuosina aggressiivisen ja teknisesti hienostuneen disinformaation levittämisessä ja sosiaalisen median manipuloinnissa. Vastapuolella Iran ja lukuisat muut maat osallistuvat samaan kamppailuun joko omin voimin tai tilaamalla palveluita länsimaisilta viestintäyrityksiltä.
Venäjän verkkovaikuttamisesta tutuksi tulleita trollitehtaita löytyy monista Lähi-idän maista, ja keinotkin ovat samanlaisia. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa sadat nuoret miehet ympäri maata saavat palkkaa uhkailemalla tai esittämällä perättömiä syytöksiä hallinnon vastustajista internetissä, tai kehumalla hallituksen päätöksiä, joita heille päivittäisessä etäkäskynjaossa ilmoitetaan. Aidon kansalaisaktiivisuuden tunnelmaa jäljitellään käyttämällä humoristisia kuvia, meemejä.
Laajemman liikehdinnän tai kansansuosion vaikutelma voidaan antaa boteilla eli tuhansilla tietokoneohjelman luomilla ja hallinnoimilla tileillä. Botit valjastettiin esimerkiksi toivottamaan presidentti Donald Trump tervetulleeksi Riadiin toukokuussa 2017. Sama menetelmä oli käytössä Saudi-Arabian kruununprinssi Muhammad bin Salmanin Lontoon vierailulla vuonna 2018. Toki myös perinteisiä katuvarsimainoksia oli ostettu yli miljoonalla punnalla.
Perinteinen media, etenkin televisio, on kuitenkin säilyttänyt roolinsa mielipiteen muokkaajana, mikä ei ole jäänyt valtiotasolla huomaamatta. Qatarin emiirin rahoittama satelliittikanava Al Jazeera onnistui särkemään monien arabimaiden informaatiokontrollin. Sitä vastaan on kuitenkin taisteltu tarjoamalla yhtä korkeiden tuotantoarvojen vaihtoehtoja, kuten saudien Dubaihin perustama Al Arabiya.
Valheet ja petos ovatkin vain yksi verkkovaikuttamisen tavoista. Myös totuuksilla voi kilpailla, nostamalla yhtä esiin toisen kustannuksella. Tietoisuus erilaisista vaikuttamiskeinoista ja hyvä medialukutaito onkin yhä tärkeämpää, niin Lähi-idässä kuin muuallakin.
Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
Marc Owen Jones: Digital Authoritarianism in the Middle East. Deception, Disinformation and Social Media. Hurst & Company 2022, 392 s.