»Vain parasta ukrainalaisille ja meille pari villapaitaa», todettiin protestikyltissä Prahan Václavin aukiolla.

Syyskuussa aukio täyttyi jälleen mielenosoittajista, jotka vastustivat energian korkeita hintoja, inflaatiota ja Venäjälle asetettuja sanktioita. Hallitusta syytettiin sodanlietsojiksi. Osalla oli yllään Venäjän presidentti Vladimir Putinin kuvaa kantava t-paita.

Kansan tyytymättömyys on saanut tänä vuonna väkijoukot kaduille kaikissa neljässä Visegrád-maassa, Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa ja Unkarissa.

Ryhmä ei ole 30-vuotisen historiansa aikana ollut koskaan erityisen yhtenäinen, mutta autoritaarinen kehitys Puolassa ja erityisesti Unkarissa on saanut V4-maiden välit rakoilemaan.

Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan nelikon suhteita voitiin kuvailla kärjistäen näin: Tšekki ja Slovakia ovat EU-myönteisiä, Puola ja Unkari EU-vastaisia. Vaikka kussakin maassa on kuplinut viime aikoina poliittisesti, ovat illiberaalit kaksoset omassa luokassaan oikeusvaltiota ja demokratian tilaa heikentävällä politiikallaan.

Suhtautuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa repii maiden välejä entisestään. Joukosta erottuu nyt Unkari, joka on ollut EU-maista myötämielisin Venäjän näkökulmalle ja lyönyt kiilaa Ukrainaa tukevaan rintamaan. Tämä on tuomittu Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Budapestiin viime maaliskuulle suunniteltu V4-huippukokouskin peruttiin.

Hajaannuksesta huolimatta maita yhdistää yhä energiapolitiikka, toisin sanoen vahva riippuvuus venäläisestä fossiilienergiasta. Eikä Unkarikaan ole täysin yksin: muissakin maissa on nähty Venäjä-mielistä liikehdintää.

Prahassa mielenosoituksia järjestänyt Venäjä-­myönteinen Tšekki ensin! -liike vaatii muun muassa kaasusopimusten allekirjoittamista välittömästi Venäjän kanssa sekä lähtöä EU:sta, Natosta, YK:sta ja WTO:sta.

Liike vaatii myös loppua niin korona­rajoituksille kuin ukrainalaisten pakolaisten aiheuttamalle »kansa­kunnan­ kaventamiselle».

Mielenosoittajien rajuista vaatimuksista huolimatta Masarykin yliopiston politiikantutkija Petra Mlejnková ymmärtää heitä.

Ensimmäinen, noin 70 000 osallistujan protesti keräsi kaduille paljon ääriliikkeiden ulkopuolisia, talvesta ja tulevaisuudestaan huolestuneita kansalaisia. Mielenosoitus tuntui syntyneen tyhjästä, ja se sai valtavasti mediahuomiota, vaikka järjestävät tahot olivat aluksi hämärän peitossa.

»Ääriliikkeet ehtivät ensimmäisinä hyödyntää kansan tyytymättömyyttä, joka oli kasvanut kuukausien ajan.»

Jos ensimmäisessä protestissa syyskuun alussa järjestäjän motiivit olivat epäselvät, saman liikkeen seuraavassa mielenosoituksessa kuun lopussa näin ei enää ollut: aukiolla puhui paitsi paikallisia Venäjä-mielisiä poliitikkoja laitaoikealta ja -vasemmalta, myös saksalaisen äärioikeistopuolue AfD:n edustajia.

Lokakuun lopussa Tšekin itsenäisyyspäivänä järjestettiin myös Ukrainaa tukeva ja ääriliikkeitä vastustava mielenosoitus, joka keräsi kymmeniätuhansia ihmisiä samaiselle Václavin aukiolle. Sen järjestänyt Miljoona hetkeä demokratian puolesta -liike osoitti pari vuotta sitten mieltään edellistä pääministeriä Andrej Babišia vastaan. Tšekin rikkaimpiin ihmisiin kuuluvan miljardöörioligarkin tie katkesi – EU-tukien kavallussyytteistä ja mielenosoituksista huolimatta – vasta vaalitappioon syksyllä 2021.

Venäjä-myönteisyys on näkyvyydestään huolimatta vähemmistössä. Jopa aiemmin Venäjä-mielinen presidentti Miloš Zeman on tuominnut sodan ja Putinin. Selvä enemmistö tšekeistä tukee Ukrainaa, ja Prahaan on muun muassa tuotu näytille Ukrainan joukkojen tuhoamia venäläistankkeja.

Tšekin sekä Slovakian poliittinen johto ovat tuominneet myös Unkarin, jonka mielistely Venäjän suuntaan asettaa kyseenalaiseksi koko Visegrád-yhteistyön, ainakin ulkopolitiikassa. Slovakian ulkoministeri Ivan Korčok totesi kesällä, että V4 on jo mainehaitta eikä ryhmä edistä kummankaan maan etuja.

Myös Petra Mlejnková pitää V4:ää lähinnä symbolisena naapurisovun välineenä. Virallisesti muut maat syyttävät sovun rikkomisesta Unkarin pääministeri Viktor Orbánia, joka puolestaan syyttää eripuran aiheuttamisesta länsimaita.

Visegrád-nelikko on historiansa aikana ollut täysin yhtenäinen vain kahdesti, sanoo Slovakian Institute for Public Affairs -instituutin perustaja ja sotaa vastustava aktivisti Grigorij Mesežnikov: ensin kaikkien maiden hakiessa yhdessä EU:n jäseniksi ja toisen kerran vastustaessaan maahanmuuttoa vuoden 2015 pakolais­kriisin aikaan.

»Pidän Visegrádin hengestä. Se on kulttuurien ja tieteen yhteistyön kannalta ollut erittäin arvokas yhteisö. Poliittista elintä sillä ei kuitenkaan ole.»

Tšekin tavoin väsymys sotaan ja kasvaviin kustannuksiin lisää Slovakiassa tyytymättömyyttä jo valmiiksi sisäpoliittisten skandaalien kriisiyttämään hallitukseen. Lokakuussa kohahduttaneen mielipidemittauksen mukaan useampi slovakki toivoisi sodan loppuvan ennemmin Venäjän kuin Ukrainan selvään voittoon.

Slovakiassa onkin nelikon Venäjä-myönteisin väestö. Mesežnikovin mukaan puolet kansasta piti Putinia hyväksyttävänä hahmona ennen sotaa.

»Nyt samaa mieltä on enää ehkä parikymmentä prosenttia. Se on yhä paljon, mutta muutos oikeaan suuntaan on merkittävä.»

Mesežnikovin mukaan yksi selvä syy slovakialaisten monimutkaiseen Venäjä-suhteeseen on Venäjän propagandakoneisto, joka tukee myös Slovakian laitaoikeistoa. Putinin propagandaan kuuluu lännen ja liberaalien arvojen vastustamisen lisäksi myös kertomus pan­slaavilaisuudesta, valtioiden rajat ylittävästä slaavilaisesta veljeydestä.

»Se on myytti! Ja hauskinta on, että se on keksitty täällä Slovakian ja Tšekin alueella», Mesežnikov naurahtaa ja huomauttaa, että käytännössä kaikki »slaaviveljesvaltiot» ovat nykyisin EU:ssa tai länsimyönteisiä. Ajatus Venäjän johtamasta slaavikansojen liitosta on silti aika ajoin kiehtonut myös slovakkeja, ja tätä tunnesidettä Putin propagandassaan hyödyntää.

Unkarin Venäjä-linjalle Mesežnikovilla ei löydy ymmärrystä.

»On uskomatonta, että hallitus Unkarin kaltaisessa valtiossa, joka taisteli itsenäisyydestään Venäjää ja Neuvostoliittoa vastaan, vie maataan tällä tavoin kohti entistä sortajaansa», hän toteaa.

»Unkari on pulassa», toteaa unkarilaisen oppositiopuolueen Dialogi Unkarille toinen johtaja Rebeka Szabó. Hänen mukaansa 12 vuotta valtaa itselleen keskittänyt Orbán kohtaa nyt ensimmäisen todellisen kriisinsä.

Syyskuussa Euroopan komissio ilmoitti jäädyttävänsä 65 prosenttia Unkarin EU-rahoituksesta eli noin 7,5 miljardia euroa. Syynä ovat oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset ja EU:n budjettivarojen väärinkäytökset. Orbán lähipiireineen on rikastunut muun muassa EU-tukia saavien valtion projektien kilpailutusten kautta.

»Orbán tarvitsee EU-rahat Unkariin ja niinpä hän väittää nyt tekevänsä joitain muutoksia. EU-rahojen vaarantumista on jopa valtion propagandakoneiston vaikea spinnata heille myönteiseen muotoon», Szabó sanoo.

Vahvasti hallituksen talutusnuorassa kulkeva media välittää Ukrainan sodasta Venäjä-myönteistä kuvaa. Orbán ei ole erikseen tuominnut Venäjää sodan aloittamisesta ja pitää molempia osapuolia yhtä syyllisinä, lännen ja Naton roolia unohtamatta.

Hänellä on syynsä pitää Putin tyytyväisenä: 90 prosenttia unkarilaisista perheistä lämmittää kotinsa kaasulla, josta 80 prosenttia tulee Venäjältä. Elokuussa Unkari allekirjoitti sopimuksen kaasun lisätoimituksista. Silti energian hinnat ovat pilvissä.

»Uskon, että talvesta tulee rankka. Moni muu maa tukee kansaa korkeiden energianhintojen keskellä. Meidän puolueemmekin esittää tukea tiettyyn tulotasoon saakka. Mutta Orbánilla ei ole sellaisia aikeita», oppositio­poliitikko Szabó ripittää.

Unkarissa inflaatio oli syyskuussa yli 20 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo oli 10 prosenttia. Forintin arvo on luisunut euroon nähden historiallisen alas, ja sähkö on noin puolet kalliimpaa kuin Suomessa. Energiaomavaraisuus tai kestävien energiamuotojen rakentaminen ei ole edennyt lainkaan. Päinvastoin, Unkari kielsi uuden tuulivoiman rakentamisen vuonna 2016.

Todelliset arvoristiriidat ovat EU:n kanssa. Maailmankuva on yhtenäisempi Putinin kanssa.

Kaiken lisäksi Unkaria kurittaa ruokakriisi: elintarvikkeiden hinnat olivat syyskuussa lähes 40 prosenttia korkeammalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Kriiseistä ja hallituksen vastaisista mielenosoituksista huolimatta Orbánin Fidesz-puolueen kannatus on tippunut vain hieman – 59 prosentin huippulukemista noin 50:een.

Unkarin Venäjä-myötäily ei vaikuta Puolan ja Unkarin keskinäisiin suhteisiin, toisin kuin mediassa on usein annettu ymmärtää, sanoo yksityisen Central European -yliopiston dosentti Maciej Kisilowski. Yliopisto toimii nykyään Wienissä.

Hänen mukaansa Puolan valtapuolue näkee suhteen EU:hun ja Unkariin käytännöllisenä. Puolaa on vuodesta 2015 johtanut populistinen konservatiivipuolue Laki ja oikeus (PiS). Vuodesta 2003 puolueen johdossa on ollut Jarosław Kaczyński, joka käytännössä määrää linjan pääministeri Mateusz Morawieckia ja presidentti Andrzej Dudaa myöten. Vuodesta 2015 Kaczyński on vienyt Puolaa kohti autoritarismia Unkarin mallia soveltaen.

Suhteessa Venäjään ja sotaan Puola on kuitenkin Unkarin vastakohta, Ukrainan järkkymätön tukija. Se on ottanut vastaan jo puolitoista miljoonaa ukrainalaista sotapakolaista, EU-maista eniten. Sodan alussa Kaczyński vieraili Kiovassa varapääministerin ominaisuudessa ja lupasi täyden tukensa – jopa puolalaisia sotilaita vapauttamaan venäläisten valtaamia kaupunkeja. Lokakuussa Puolan senaatti nimesi Venäjän terroristihallinnoksi.

Reaalipolitiikan näkökulmasta Unkari on Kisilowskin mukaan asettanut Puolan epä­kiitolliseen asemaan: kun Unkarin rajaa ei voida käyttää Ukrainan aseistamiseen, Puolan riski joutua maalitauluksi kasvaa. Silti venäläisten koneiden sallitaan toimittaa Unkariin ydinpolttoainetta Puolan ja Slovakian ilmatiloja pitkin.

Kisilowski ei kuitenkaan usko maiden välien tulehtuneen. Jos yhteistyö EU:ta vastaan hyödyttää molempia osapuolia, se jatkuu vastaisuudessa, vaikka retoriikkaa kovennettaisiin ulkopoliittista syistä.

»Kaczyńskille Orbán on oikeistoautokraattikollega. Ensi kertaa vuosikymmeneen heidän etunsa eivät nyt kohtaa, mutta he ovat yhä samaa joukkuetta. Molemmat näkevät EU:n raha-automaattina», Kisilowski toteaa.

Kaczyński on maalannut vuosia kuvaa Saksasta EU:n pääpiruna, jonka varoihin eli EU-tukiin Puola on täysin oikeutettu. Sodan aikana Puola on halunnut korostaa ja kasvattaa rooliaan Euroopassa.

Saksan poukkoileva ja epäselvä suhtautuminen Venäjään ja pakotteisiin on vain pönkittänyt PiS:n narratiivia. Syksyn 2023 parlamenttivaalien lähestyessä Kaczyński on hyökännyt Saksaa vastaan entistä kiivaammin ja vaatii jälleen yli tuhannen miljardin euron sotakorvauksia toisesta maailmansodasta. PiS puhuu monista johtavista EU-maista Putinin viidentenä kolonnana.

Lue Saksasta lisää Ulkopolitiikka-lehdestä 4/2022:
Kuka luottaisi Saksaan? – EU:n johtotähden kiilto himmeni

Ukrainalle annetusta vankasta tuesta huolimatta ei Puolan suhde Venäjään ole yksiselitteisen torjuva. Elokuussa PiS-puolueen johtaviin älykköihin kuuluva professori ja europarlamentaarikko Zdzisław Krasnodębski nousi otsikoihin toteamalla, että lännestä tulee suurempi uhka Puolan itsenäisyydelle kuin idästä.

Dosentti Kisilowskin mukaan Krasnodębski on oikeassa, jos hän tarkoittaa »itsenäisyydellä» PiS-puolueen valtaa. Demokraattinen päätöksenteko ja liberaalit perustuslailliset arvot ovat pitkällä aikavälillä yhteensopimattomia Kaczyńskin politiikan kanssa.

Kisilowskin mukaan Kaczyński ja Putin ovat liittolaisia ilman ystävyyttä.

»Todelliset arvoristiriidat ovat EU:n kanssa. Maailmankuva on yhtenäisempi Putinin kanssa.»

Puolan Venäjä-suhde elää myös suhdanteiden mukana.

Vielä ennen 2015 vaaleja oppositiossa ollut PiS vastusti hiilen tuontia Venäjältä. Puolue väitti venäläisen hiilen olevan huonolaatuista ja hiilikaupan tukevan Putinia. Valtaan päästyään PiS kertoi venäläisen hiilen olevan halpaa ja hyvälaatuista. Venäläisestä kaasusta Puola aikoi irtautua jo ennen sotaa, ja nyt kalliimpi norjalainen kaasu kulkee Baltian-putkea pitkin Puolan halki Slovakiaan asti.

Unkarin tavoin Puolan inflaatio on ollut pahimmillaan kaksinkertainen EU:n keskitasoon verrattuna. Sen siemenet kylvettiin kauan sitten, Kisilowski sanoo. Hallituksen nousukaudella harjoittama talouden elvyttäminen olisi päästänyt valloilleen joka tapauksessa 10 prosentin inflaation, ja sota on lisännyt tähän 10 prosenttia lisää. Tulos on katastrofi.

»On selvää, että tämä on heikentänyt hallituksen kannatusta.»

Kriisi onkin tuonut oppositiolle mahdollisuuden syrjäyttää PiS ja Kaczyński vallasta. Vallan vaihtuminen voisi vaikuttaa Visegrád-ryhmänkin suhteisiin. EU-myönteinen hallitus Puolassa lisäisi entisestään painetta eristää Unkari. Harva kuitenkaan uskoo ryhmän hajoamiseen. Myös Unkarin erottaminen ryhmästä vaikuttaa epätodennäköiseltä, vaikka ajatusta V3-kokoonpanostakin on väläytelty.

»Kyse on inertiasta. Mitään dramaattista tuskin tapahtuu lähiaikoina», Maciej Kisi­lowski arvelee.

»Mutta jos olisin Tšekki tai Slovakia, juoksisin nopeasti ja kauas! Miksi kukaan ha­­luaisi tulla tunnetuksi autoritaaristen maiden kumppanina?»