Työskennellessään Ylellä vuonna 2013 toimittaja Jaana Kivi kiinnitti huomionsa bloggaajiin, jotka kritisoivat salaperäistä kirjainyhdistelmää TTIP. Uutisointi Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppa- ja investointisopimuksesta oli vielä vähäistä, joten Kivi alkoi kirjoittaa aiheesta itse.
Kiinnostuksesta syntyi kirja Bryssel myyty. Se kertoo journalistisen tarinan siitä, miten suuryritysten lobbarit ovat päässeet vallan kabinetteihin ja miten EU-päättäjien ja lobbarien välinen tiivis yhteistyö on syntynyt.
Kivi puhuu kirjassaan vallanpitäjien sisäpiiristä, johon kuuluu päättäjien lisäksi vaikutusvaltaisia elinkeinoelämän lobbareita. Lobbausryhmät kirjoittavat vallanpitäjille valmiita lakitekstiluonnoksia, jotta niitä olisi vaivatonta käyttää lainsäädännössä. Valmiista laeista on löydetty kohtia, jotka on kopioitu suoraan suuryritysten lobbareilta: esimerkiksi suuria teollisuusyrityksiä edustava lobbausjärjestö ERT kirjoitti 1990-luvun alussa raportin »Reshaping Europe», jonka komissio näyttää sittemmin kopioineen lähes suoraan omaksi EU:n laajuiseksi infrastruktuurin kehittämishankkeekseen.
Sisäpiirissä poliitikot ryhtyvät lobbareiksi ja toisinpäin, jolloin politiikan ja lobbauksen välinen suhde lähenee entisestään. Pyöröovi-ilmiöön sisältyy Kiven mukaan eturistiriita, joka hyödyttää lobbareita demokratian kustannuksella. Hänen haastattelemansa lobbausjärjestöt taas kieltävät koko asian: esimerkiksi European Roundtable of Industrialists (ERT) -järjestön pääsihteeri Brian Ager sanoo, ettei ole koskaan kuullutkaan mistään sisäpiiristä.
Kansalaisjärjestöt ovat vaatineet kolmen vuoden karenssiaikaa, jotta EU-päättäjät eivät voisi hypätä korkeista poliittisista viroista suoraan merkittäviin lobbaustehtäviin. Viime vuoden räikeimpiä tapauksia olivat Kiven mukaan muun muassa komissaari Siim Kallas, joka siirtyi teollisuusjätti Nortalin konsultiksi, ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, josta tuli TomorrowLab-nimisen teollisuuskonsulttifirman asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.
Kiven kirjan rivien välistä saa vaikutelman, että Euroopan ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus TTIP olisi sisäpiirin lobbareiden kruununjalokivi.
TTIP-lobbarit sanovat Kiven mukaan suoraan, etteivät he pyri purkamaan tulleja tai muita kaupan esteitä. Ne on jo purettu. Lobbarit tavoittelevat sopimuksella finanssialan sääntelyn poistamista ja investointien kasvattamista alueille, jotka lainsäädäntö nykyisin sulkee investoinneilta. Kivi varoittaa, että investoijille ollaan myöntämässä sopimuksessa laajat oikeudet, joilla he voivat vaikuttaa esimerkiksi ympäristöä, työoikeuksia ja tekijänoikeuksia suojaavaan lainsäädäntöön.
Kiven mukaan EU:hun pitäisi saada pakollinen lobbausrekisteri. Tällä hetkellä rekisteri on vapaaehtoinen. Siihen merkitään lobbaustahon lisäksi vaikuttamistyön aiheet ja tapaamisten tavoitteet sekä lobbaukseen käytetyt varat, mutta tiedot eivät ole tarkkoja tai luotettavia. Suomessa lobbaukselle ei ole minkäänlaisia sääntöjä.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.