EU-perheen pienin jäsen Malta valitsee uuden parlamentin 9. maaliskuuta. Maltalaiset ovat perinteisesti olleet aktiivisia äänestäjiä. Edellisissä, vuoden 2008 parlamenttivaaleissa äänestysprosenttitosin oli alhaisin lähes 40 vuoteen – 93,3 prosenttia.
Yleensä yli 90 prosentin äänestysprosentteihin ylletään vain maissa, joissa on joko vilpilliset vaalit tai lakisääteinen äänestyspakko. Maltan tapauksessa ei ole kyse kummastakaan.
Maltalaisten äänestysaktiivisuutta on selitetty muun muassa sillä, että pienen asukasluvun (noin 450 000) ja maassa käytännössä vallitsevan kaksipuoluejärjestelmän ansiosta vaalien lopputulos voi olla hyvin pienestä kiinni. Edellisissä vaaleissa konservatiivinen kansallispuolue sai vain 1 580 ääntä ja yhden edustajanpaikan enemmän kuin työväenpuolue.
Yhden paikan enemmistö on helppo menettää. Kansallispuolue on pitänyt valtaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1998, mutta pääministeri Lawrence Gonzin hallitus kaatui viime joulukuussa oman puolueen kansanedustajan Franco Debonon vedettyä tukensa hallitukselta.
Maltalaisten äänestysinto antaa maan parlamentille poikkeuksellisen legitimiteetin, mutta sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta Maltan politiikassa on vielä petrattavaa. 69-jäsenisessä parlamentissa on vain 6 naisedustajaa. Yhdessäkään muussa Euroopan maassa naisparlamentaarikkojen osuus ei ole yhtä pieni.
