Vuosi on ollut ankea kansainvälisten sopimusten näkökulmasta. Kesäkuussa Britannia päätti erota EU:sta, syksyllä Etelä-Afrikka, Burundi ja Gambia ilmoittivat jättävänsä Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC).
Filippiinien vastavalittu presidentti Rodrigo Duterte ryhtyi hoitamaan maansa huumeongelmaa poliisin kuolemanpartioilla ja uhkasi erota YK:sta. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on sanonut romuttavansa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen Naftan.
Suurlähettiläs Marja Lehto valittiin marraskuussa YK:n kansainvälisen oikeuden toimikuntaan (ILC). Hän sai taakseen vaalin korkeimman äänimäärän, yhteensä 175 ääntä YK:n 193 jäsenmaalta. Ulkoministeriön oikeuspalvelun johtava asiantuntija oli viiden Pohjoismaan ehdokas toimikuntaan.
Oletko huolestunut Trumpin hallinnon vaikutuksista kansainvälisen oikeuden järjestelmään?
En usko, että kaikki yhtäkkiä muuttuu. Meillä on vahva kansainvälisoikeudellinen järjestelmä. On kuitenkin odotettavissa, että Yhdysvaltain johtoasema ei tällä alalla ole tulevien neljän vuoden aikana niin merkittävä kuin aikaisemmin. Täytyy toivoa, ettei Yhdysvallat liity jonon jatkoksi irtisanomalla sopimuksia ja eroamalla kansainvälisistä järjestöistä.
ICC:ssä on jäljellä vielä 120 maata, mutta eropäätökset ovat ikäviä. Etelä-Afrikalla oli tärkeä osuus Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa. Eropäätöksen taustalla oli Sudanin presidentin Omar al-Bashirin osallistuminen Afrikan unionin huippukokoukseen Etelä-Afrikassa viime vuonna.
Al-Bashir on syytteessä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Etelä-Afrikan korkein oikeus katsoi, että maan toimeenpanovalta rikkoi velvoitteitaan, kun al-Bashirin annettiin vierailla maassa vapaasti, vaikka hänestä oli pidätysmääräys. Tiedän, että päätös erota ICC:stä on herättänyt ristiriitoja Etelä-Afrikassa.
Mihin kansainvälisen oikeuden toimikunnan tulisi tarttua toimikaudellasi?
Työn alla on ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia koskeva sopimusluonnos. Valtiot sitoutuisivat sopimuksessa siihen, että kaikkein vakavimmista rikoksista epäillyt luovutetaan tai tuomitaan itse. Lisäksi valtiot sopisivat luovuttamisen ja oikeusavun käytännöistä. Eri maiden lainsäädännön harmonisointi helpottaisi yhteistyötä.
Toinen ajankohtainen aihe koskee ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa. Ollenkaan ei näytä siltä, että aiheet loppuisivat kesken.
Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole mukana ICC:ssä. Liittyisivätkö ne ihmisyyteen kohdistuvia rikoksia koskevaan sopimukseen?
Näin voisi toivoa, koska tämä parantaisi mahdollisuuksia toteuttaa rikosvastuuta kaikkein vakavimmissa kansainvälisissä rikoksissa. ICC:n toimivalta on toissijainen eikä sitä tarvita silloin, kun valtiot kykenevät itse tutkimaan rikokset ja tuomitsemaan niistä.
Toimit myös kansainvälisen Justice Rapid Responsen (JRR) johtokunnan puheenjohtajana. Mitä verkosto tekee?
JRR ylläpitää rekisteriä ammattilaisista, joilla on koulutus kansainväliseen rikostutkintaan. Siinä on melkein 600 henkeä lähes sadasta maasta. Rikostutkijoiden ja syyttäjien ohella edustettuna on muun muassa kidutuksen, seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten oikeuslääketieteen ammattilaisia.
Kaikissa YK:n tutkimuskomissioissa on ollut vuodesta 2009 lähtien mukana JRR:n asiantuntijoita. He keräävät todisteita, jotka liittyvät joukkotuhontaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Tämä aineisto kerätään, dokumentoidaan ja tallennetaan niin, että sitä voidaan käyttää oikeudenkäynnissä – tai vaihtoehtoisesti rikosten sovittelussa.
Tarkoitus on vähentää rankaisemattomuutta. Miten se vaikuttaa?
Jos mitään ei tehdä, koston kierre jatkuu. On olennainen osa hauraiden valtioiden vahvistamista ja oikeusvaltion edellytysten luomista, ettei todella vakavia rikoksia paineta villaisella.
