Euroopassa tilastoidaan kuluvana vuonna jopa miljoona turvapaikkahakemusta, arvioi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD. Hakijoista vähän alle puolen arvioidaan jäävän Eurooppaan.
Millaisen vastaanoton turvapaikanhakijat ja pakolaiset saavat? Jo hätämajoituksen järjestäminen koettelee monia EU-maita. Niille, joiden turvapaikkahakemukset hyväksytään, pitäisi antaa myös eväät toimia osana yhteiskuntaa. On järjestettävä kielikursseja, koulutusta ja mahdollisuudet työllistyä.
Aktiivinen kotouttaminen ei ole itsestäänselvyys Pohjois-Euroopan ulkopuolella, muistuttaa erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiöstä Cuporesta.
»Muualla se saattaa olla vähäistä tai sitä ei yksinkertaisesti ole», hän sanoo.
Eroa on myös siinä, mitä kotouttamisella tarkoitetaan. Suomessa tulokkaita kannustetaan säilyttämään kielensä ja kulttuurinsa. Ero näkyy etenkin suhteessa Ranskaan, jossa maahanmuuttajien odotetaan assimiloituvan eli jättävän vanhan taakseen.
»Ranskassa muuttajalle annetaan samalla oikeus tulla ranskalaiseksi», Saukkonen sanoo.
Suomen kotouttamispolitiikkaa Saukkonen pitää sinänsä erinomaisena, mutta käytännön toteutus jää kauas tavoitteista. Resurssit eivät riitä.
UP vertasi, minkälaisia järjestelyjä eri Euroopan maissa ja muualla on maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Pasi Saukkonen arvioi, mitä toimilla on saavutettu.
* Eurostat, tilanne 30.9.2015 tai tuorein mahdollinen. ** USCIS, 7/2014–6/2015. *** UNHCR, 30.9.2015. // Lähteet: Migration Policy Index (MIPEX), Asylum Information Database (AIDA), European Migration Network, Eurostat, USCIS, UNHCR, Brookings, Reuters, CIA World Factbook, Spiegel, Mercur.de.
