Iranin ydinohjelmasta päästiin heinäkuussa sopuunyli kymmenen vuoden väännön jälkeen. Sopimuksen on määrä rajoittaa Iranin kykyä käyttää uraania tai plutoniumia ydinaseidenvalmistamiseen. Kuinka merkittävästä sopimuksesta on kyse?
Se on historiallinen saavutus monessa suhteessa. Kysymys on ollut auki toistakymmentä vuotta, ja nyt saavutettu tulos on paras, mitä oli saavutettavissa. Se muuttaa ihan selvästi Iranin ydinohjelman luonteen.
Mikä oli IAEA:n rooli neuvotteluissa?
IAEA oli hyvin aktiivisesti mukana, sillä kaikki neuvotteluissa päätetyt ydintekniset asiat tulevat meidän tarkkailtavaksemme. Viimeiset neljä neuvotteluviikkoa olimme tämän asian työllistämiä vuorokauden ympäri ilman mitään vapaita.
Kyetäänkö sopimuksen avulla oikeasti varmistamaan, että Iran ei voi kehittää ydinasetta?
Sopimus on sekä kestoltaan että yksityiskohdiltaan varsin kattava. Se tuo valvontaan sellaiset välineet, että saamme varmasti selville, jos Iran yrittää kehittää ydinaseen. Erityisen laajat tarkkailuvaltuudet IAEA:lle suo sopimuksen lisäpöytäkirja.
Lisäpöytäkirjan avulla saamme muun muassa jatkuvasti tietoja kaikesta ydinenergiaan liittyvästä tutkimuksesta Iranissa, pysymme kärryillä ydinpolttoaineen kierrosta, kaivostoiminnasta ja uraanin jalostuksesta sekä saamme pääsyoikeudet kaikkialle maahan niin siviili- kuin sotilaskohteisiinkin. Tarkkailutoiminnan muut osat kevenevät asteittain, mutta lisäpöytäkirja on voimassa maailman tappiin saakka.
Miten asiat etenevät nyt käytännössä?
Ensimmäiseksi teemme syksyn mittaan selvityksen Iranin ydinhistoriasta eli maan tähän mennessä toteuttamista ydinohjelmista. Sen pitää valmistua vuoden loppuun mennessä, tai muuten koko iso sopimus raukeaa. Se ei olisi Iraninkaan etu.
Kun ydinhistoriaan liittyväennakkoehto on täyttynyt, astuu sopimuksen seuraava vaihe lisäpöytäkirjoineen voimaan. Toinen ennakkoehto sopimuksen etenemiselle on, että Iran on purkanut rikastusinfrastruktuuriaan ja muuttaa muun muassa Arakin ydinreaktorin sisuskaluja niin, että plutoniumia ei voida enää tuottaa niin paljon. Sopimuksen astuessa voimaan purkautuu myös suuri määrä Iranin vastaisia talouspakotteita.
Meillä on hyvät suhteet maailman johtaviin tiedustelupalveluihin, ja saatamme saada niiltä vinkkejä.
Minkälaista IAEA:n tarkkailijoiden käytännön työ on? Kuinka voimakkaasti olette läsnä Iranissa?
Meillä on Iranissa parasta väkeämme jo nyt koko ajan. Emme kerro julkisuuteen tarkkailijoiden määrää, mutta toimintamme kuukausibudjetti Iranissa on tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa euroa. Kun tämä sopimusjärjestelmä lähtee käyntiin, ei panostuksemme ainakaan siitä pienene.
Valvonnan alla on nyt yhteensä 27 kohdetta. Joukossa on kolme herkkää ja tärkeää kohdetta, joissa olemme joka päivä fyysisesti läsnä. Vertaamme havaintojamme Iranin toimittamiin tietoihin varmistaaksemme, että kentällä tapahtuu juuri sitä mitä meille on ilmoitettu. Lisäksi meillä on kameravalvontaa ja automaattisia sinettejä; analysoimme satelliittikuvia, otamme näytteitä laitosten sisältä ja ympäristöstä sekä teemme muita tarkistuksia.
Toiminta tähtää kahteen asiaan: haluamme todentaa, että Iranin kertomat tiedot pitävät paikkansa ja että mitään meille ilmoittamatonta toimintaa ei ole meneillään.
Miten voitte varmistaa, että mitään salaista tai maanalaista toimintaa ei ole käynnissä?
Esimerkiksi Fordon rikastuslaitos oli rakennettu vuoren sisään ja Natanzin laitos maan alle. Ne eivät pysyneet salassa, vaan selvisivät meille monta eri kautta. Käytämme koko ajan satelliittivalvontaa, analysoimme maassa tehtävää ydintutkimusta ja esimerkiksi poliitikkojen julkisia lausuntoja. Lisäksi meillä on hyvät suhteet maailman kaikkiin johtaviin tiedustelupalveluihin, ja saatamme saada niiltä vinkkejä.
Maanalaisen laitoksen rakentaminen ei ole mikään yhden ihmisen juttu, vaan siinä on aina rahaa ja tekijöitä mukana, ja silloin tieto liikkuu. Emme kuitenkaan luota koskaan vain yhteen lähteeseen, vaan varmistamme, että tieto pitää varmasti paikkansa. Luotettavuus on hyvin tärkeää, eikä virheisiin ole varaa.
Kuinka vaikea tarkkailutehtävä Iranissa on luvassa?
Ei se helppo tule olemaan. Iran on valtavan suuri maa, ja siellä on paljon erilaista toimintaa eri puolilla. Pidämme kuitenkin marginaaliemme avulla huolen, että emme joudu kyseenalaisille vesille, vaikka jossain päin maata tulisikin hidasteita. Eli teemme töitä ikään kuin varastoon enemmän kuin sopimukset antaisivat myöten. Irankin ymmärtää, että asioiden sujuminen jouhevasti on sen etu. Jos emme pysty tekemään jotain, niin Iranhan siitä kärsii. Aina on pientä hikkaa siellä täällä, muttei mitään hallitsematonta.
