Islamilaisessa maailmassa on käynnissä vähälle huomiolle jäänyt muutos: yhä suurempi osa musliminaisista käy töissä kotinsa ulkopuolella, ja tämä vaikuttaa koko yhteiskuntaan mullistavalla tavalla.
Työssäkäyvät naiset vahvistavat maidensa taloutta, lisäävät uusien palveluiden ja innovaatioiden kysyntää, muuttavat perinteistä kulttuuria ja lopulta myös uskontoaan. Näin kirjoittaa pakistanilainen ekonomisti Saadia Zahidi esikoisteoksessaan. Zahidi työskentelee työn ja sukupuolen asioista vastaavan osaston johtajana Maailman talousfoorumissa Sveitsissä.
Tarkastelun kohteena on 30 maata, joiden väestöstä yli 60 prosenttia on muslimeja. Maat ovat varsin erilaisia: mukaan mahtuvat niin Persianlahden rikkaat öljyvaltiot, Malesian ja Turkin kaltaiset ylemmän keskitulotason valtiot kuin maailman köyhimpiin maihin kuuluvat Afganistan, Mali ja Niger. Kirjan suurin ongelma onkin siinä, miten Zahidi pystyy käsittelemään samanaikaisesti näin epäyhtenäistä maaryhmää.
Zahidin mukaan naiset ovat tulleet muslimimaiden työmarkkinoille kuin »hiljainen, mutta voimakas tsunami». Naisten osuus maiden työvoimasta on vasta noin kolmannes, mutta työssäkäyvien naisten määrä kasvaa nopeasti. Pelkästään 2000-luvun aikana työmarkkinoille on tullut 50 miljoonaa naista.
Muutos on seurausta koulutustason parantumisesta. 19–24-vuotiaat ovat muslimienemmistöisten maiden historian koulutetuin ikäpolvi. Naisten yliopistokoulutuksen suosio aikaisemmin miesvaltaisilla aloilla on noussut merkittävästi. Esimerkiksi Egyptissä naisia on luonnontieteiden tutkinnon tai insinööriopinnot suorittaneista nykyään jo 34 prosenttia, mikä on enemmän kuin monissa yhdysvaltalaisyliopistoissa.
Naisten työllistyminen vaikuttaa uusien palveluiden kysyntään, koska heidän kulutustottumuksensa poikkeavat miesten vastaavista, Zahidi päättelee. Uusia markkinoita on syntynyt erityisesti pukeutumiseen, terveyteen ja lastenhoitoon liittyen.
Suurempi muutos on tapahtunut kulttuurisissa käytännöissä. Esimerkiksi avio-erosta on tullut Saudi-Arabiassa hyväksyttävämpää naisten työllisyyden seurauksena.Töissä käyvä ja rahaa ansaitseva nainen ei ole enää taloudellisesti riippuvainen aviomiehestään.
Kirja käsittelee kirjassaan paljon yrittäjyyden ja yritysten merkitystä naisten työllisyydessä. Sen sijaan monien muslimimaiden naisia syrjivä lainsäädäntö ja niukka edustus politiikassa jää vähemmälle huomiolle. Kunniaväkivalta ja syrjivät lait ovat yhä osa monien musliminaisten arkea.
Silti Zahidin esiin nostama kehitys on hehkutuksen arvoinen: naisten koulutus ja työllistyminen ovat luoneet miljoonille naisille taloudellista ja poliittista valtaa, jota heillä ei ole aikaisemmin ollut.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.