Tutkimuksen maailmankuvat
Maailmanpolitiikan tutkimuksen ytimessä on ollut vuosikymmenien ajan olleet valkoisten miesten tuotokset ja Yhdysvallat. Suurvalloille hyödyllinen tutkimus on saanut elää valtavirassa, mikä vinouttanut alan maailmankuvaa ja heijastunut ulkopolitiikan tekemiseen, kirjoitti UP-lehden toimittaja Kaarina Vainio.
Maailmanpolitiikan tutkimusta hallitsee yhä valkoisten miesten kaanon – alan rasismin käsittelyä ei enää voi lykätä
Maailmanpolitiikan kovaa ydintä ovat vuosikymmenien ajan olleet valkoisten miesten tuotokset. Se vinouttaa alan maailmankuvaa ja heijastuu myös käytännön ulkopolitiikkaan.
Maahanmuuton realiteetit
Laitaoikeisto menestyi eurovaaleissa ja riemuitsee nyt tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Äänessä eivät ole kuitenkaan ne, jotka toimivat järjestelmän rattaissa, totesi Pariisissa asuvan ja aihetta pitkään seurannut toimittaja Taina Tervonen esseessään. Rehellinen keskustelu maahanmuuton ongelmista ja niihin liittyvistä kansalaisten huolista odottaa yhä.
Laitaoikeisto on ominut maahanmuuttopuheen Euroopassa, ja se johtaa keskustelun väärille raiteille
Laitaoikeisto otti voiton eurovaaleissa, joita väritti kiihtyvä puhe maahanmuutosta. Keskustelussa äänessä ovat lähinnä kantaeurooppalaiset, joilla ei ole kokemusta itse …
Trumpin lumo
Maailma sulatteli loppuvuoden Trumpin uudelleenvalintaa. Miksi niin moni oli valmis äänestämään johtajaa, joka ei peittele yksinvaltaisia suunnitelmiaan? Tutkimusten mukaan huomattavan monella amerikkalaisäänestäjällä on autoritaarinen mielenlaatu. Nämä ovat päässeet republikaanipuolueessa niin vahvaan asemaan, että heillä on sananvaltaa vielä pitkään. UPIn tutkijan Maria Lindénin analyysi aiheesta nousi vaalien jälkeen lehden luetuimmaksi.
Trump lupaa ryhtyä diktaattoriksi – miksi se houkuttelee hänen äänestäjiään?
Yhdysvalloissa osa kansalaisista kaipaa autoritaarista johtajaa, joka voi halutessaan toimia yksinvaltaisesti. Kävipä marraskuun vaaleissa mitä tahansa, nämä äänestäjät …
Venäjän lähivuodet
Ulkopolitiikka-lehti kysyi kesällä viideltä suomalaistutkijalta näkemyksiä Venäjän tulevaisuudesta. Vastaukset olivat synkkiä, mutta tutkijat myös totesivat ennustamisen vaikeuden: Venäjän historia osoittaa, että yllätykset ovat mahdollisia. Arkady Moshes, Veera Laine, Katri Pynnöniemi, Jussi Lassila ja Sinikukka Saari kirjoittivat arvionsa, miltä itänaapurimme tilanne voisi nykytiedon valossa näyttää viiden vuoden kuluttua.
Tutkijat ennustavat: Tältä Venäjä näyttää 5 vuoden päästä
Venäjä syöksyy yhä syvemmälle synkkyyteen eikä sodalle näy loppua. Kysyimme Venäjä-tutkijoilta arvioita, miltä maa voisi näyttää vuonna 2029.
Suomen puolustuksen selkänoja
Suomen nykyisen turvallisuusratkaisun perusajatus on, että euroatlanttisen alueen laajuinen pelote ja yhteinen puolustus ovat paras tapa minimoida riskiä suorasta sotilaallisesta yhteenotosta Venäjän kanssa. Yhteistyö syvenee länsinaapureiden, Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa, mutta kestääkö Suomen valitsema tie maailmanpolitiikan suuressa murroksessa? Tätä ruoti UPIn vanhempi tutkija Matti Pesu.
Onko Suomen turvallisuuspoliittinen linja kestävällä pohjalla?
Suomi syventää sotilaallista yhteistyötä länsinaapureidensa sekä Yhdysvaltain ja Britannian kanssa. Onko Suomen valitsema tie kestävällä pohjalla?
Huoli palestiinalaisista
Eurooppalaisten asenteet Israelia kohtaan ovat jyrkentyneet, paljastivat vuoden mittaan julkaistut kyselyt. EU-kansalaisten mielestä heidän hallituksensa myötäilevät ulkopolitiikassaan Israelia ja enemmistö vaatii suunnanmuutosta unionin ulkopolitiikkaan, kirjoitti Harvardin yliopiston vieraileva Fulbright-tutkija Bruno Jäntti.
Yhä useampi EU-kansalainen haluaa tiukempaa Israel-politiikkaa
Kyselyissä kasvava osuus EU-maiden kansalaisista kannattaa kauppapakotteita Israelille. Tämä saattaa ratkaista Palestiina-kysymyksen suunnan.
Ulkopolitiikan kaksoisstandardit
Bakun ilmastokokouksessa isäntämaan presidentti moitti EU:ta siitä, että se painostaa muita luopumaan fossiilista polttoaineista mutta solmii itse uusia kauppoja esimerkiksi juuri Azerbaidžanin kanssa tyydyttääkseen omat energiatarpeensa. UPIn vanhemman tutkijan Katariina Mustasillan essee käsitteli sitä, miten ristiriitaisuus puheiden ja tekojen välillä sotii EU:n omia tavoitteita vastaan.
Länsi reagoi Gazaan penseämmin kuin Ukrainaan – tätä itsevaltaisten johtajien on helppo käyttää hyväksi
Some tuo kaukaiset konfliktit lähelle ja paljastaa nopeasti, ovatko lännen reaktiot aitoja vai tekopyhiä. Kun sanojen ja tekojen välillä on ristiriita, sitä voi käyttää …
Kaikki vuoden 2024 UP-lehden jutut ovat luettavissa täältä.
