Hitaat

Piikki Kiinan lihassa

Taiwanin vankistuva demokratia on poliittisen muutoksen menestystarina.

Teksti:
Kuvat:
Julkaistu: 8.3.2018
Tsai Ing-wenin valintaa Taiwanin presidentiksi voi pitää merkittävänä asiana aiemmin patriarkaalisessa yhteiskunnassa.

Taiwanin ja Manner-Kiinan poliitti­set järjestelmät ovat ajautumassa törmäykseen. Siinä, missä Taiwan demokratisoituu entisestään, Man­ner-Kiina tarrautuu yhä voimallisem­min autoritarismiin. Taiwanin demokratiasta on muodostumassa uhka Manner-Kiinan joh­tajille, sillä se on elävä todiste siitä, että toisen­lainen poliittinen järjestelmä on mahdollinen myös kiinalaisen kulttuuripiirin alueella.

Taiwanin demokratisoituminen on kol­messa vuosikymmenessä edennyt pitkälle. Valta on vaihtunut kolme kertaa rauhan­omaisesti vaalien kautta. Poliittinen vapaus on Freedom House -järjestön mukaan Aasian toiseksi korkeimmalla tasolla heti Japanin jäl­keen. Lehdistö on koko Aasian vapainta, ker­too Kansainvälisen lehdistöinstituutin Ipin lehdistönvapausindeksi. Yksipuoluejärjestel­män rakenteita on purettu kiihtyvään tahtiin. Vähemmistö- ja ihmisoikeusasiat ovat poli­tiikan valtavirtaa, ja poliittiseen korruptioon puututaan herkästi.

Ongelmia kuitenkin on. Päätöksenteko vaikuttaa tehottomalta, erityisesti Manner-Kiinaan ja Singaporeen verrattuna. Yksi­puoluejärjestelmän purkamiseen liittyvät poliittiset kiistat hallitsevat politiikantekoa. Jakautuneessa ja politisoituneessa ilmapii­rissä kansalaisten luottamus instituutioihin, johtajiin ja demokratiaan on usein ollut koe­tuksella.

Taiwan on silti onnistuneimpia esimerkkejä siitä, miten autoritarismista siirrytään moni­puoluedemokratiaan rauhanomaisen sisäi­sen muutoksen kautta. Aasiassa vain Etelä-Koreassa on nähty vastaava kehitys. Taiwa­nin poliittinen mullistus koettiin 1980-luvun lopussa. Oppositioliikkeen luoma paine ja tavallisten ihmisten muutosvaatimukset saivat silloisen valtapuolueen Kuomintan­gin (KMT) johtajat kumoamaan vuosikymme­niä voimassa olleet sotatilalait ja sallimaan oppositiopuolueet, vapaat vaalit sekä vapaan lehdistön.

Nyt Taiwanissa harjoitetaan aasialaisen mittapuun mukaan varsin vapaasti politiik­kaa. Vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi valit­tiin nainen, Tsai Ing-wen. Sitä voi pitää saa­vutuksena yhteiskunnassa, jota on aiemmin pidetty konservatiivisena ja patriarkaalisena. Kontrasti Manner-Kiinaan on kasvanut suu­reksi: 25-jäseniseen Politbyroohon mahtuu vain yksi nainen.

Kiina edustaa tiukkaa versiota autorita­rismista: vallan keskittäminen etenee, puo­luevaltio dominoi yhteiskuntaa ja poliittiset uudistukset on kuopattu. Viimeisimmässä Freedom Housen vuosiraportissa Singapore sijoittuu demokratiakehityksessään Taiwanin ja Kiinan väliin. Singaporessa on vaalit, toimiva oikeusjärjestelmä ja vähän korruptiota. Valta on kuitenkin keskittynyt pysyvästi yhdelle puolueelle, ja lehdistöä sekä verkkokeskuste­lua valvotaan tiukasti.

 

1980-luvun alussa järjestelmien väliset erot olivat vielä pienet. Silloin niissä kaikissa hal­litsi yksi pysyvä valtapuolue, ja myös Taiwania leimasi tiukka poliittinen kontrolli. Manner-Kiinassa taas elettiin nykyistä liberaalimpaa kautta, ja demokratisoitumisesta puhuttiin pit­kän aikavälin tavoitteena. Viime syksyn kom­munistisen puoleen puoluekokouksessa demo­kratisoitumisesta ei enää puhuttu. Kiinan johto on pitänyt Singaporen järjestelmää esikuvana, hyvänä kompromissina modernin yhteiskun­nan ja tiukan valtiojohtoisen kontrollin välillä.

Vaikutteet kulkevat moniin suuntiin. Taiwanissa ja Manner-Kiinassa osa älymys­töstä ihailee vastapuolen järjestelmän hyviä puolia: Manner-Kiinan tehokasta taloudel­lista päätöksentekoa tai Taiwanin poliittista vapautta. Osa Hongkongin nuorisosta puo­lestaan on pettynyt hitaaseen demokratiakehitykseen ja hakee inspiraatiota Taiwanin railakkaasta poliittisesta kulttuurista.

Esimerkiksi Hongkongin syksyn 2014 sateen­varjoprotestit saivat vaikutteita Taiwanissa samana keväänä nähdystä auringonkukkaprotestiliikkeestä. Sateenvarjoprotestit syn­tyivät reaktiona Kiinan kansankongressin pysyvän komitean päätökseen edellyttää Hongkongin johtajaehdokkaiden etukäteis­arviointia ennen vaaleja. Taiwanin opiskelija­protestit kohdistuivat silloisen KMT-johtoisen hallituksen tapaan runnoa läpi palvelukaupan vapauttamissopimus Manner-Kiinan kanssa ilman pykäläkohtaista tarkastelua ja avointa keskustelua.

 

Järjestelmien välisellä kädenväännöllä voi olla kauaskantoisia seurauksia – myös niihin alueen maihin, jotka heiluvat demokratian ja autoritarismin välillä, kuten Thaimaahan, Kambodžhaan ja Filippiineille.

Ratkaisevassa asemassa ovat Kiinan talou­dellinen kehitys ja tavallisten kiinalaisten tule­vaisuuden tarpeet. Useat teoriat ennakoivat, että keskiluokkaistuvat kiinalaiset eivät ikui­sesti tyydy yhteiskunnalliseen sopimukseen, jossa turvallisuudella ja materiaalisella hyvin­voinnilla korvataan pehmeämpiä arvoja, kuten ilmaisun- ja itsensä toteuttamisen vapautta.

Toisaalta Singapore on onnistunut pitkälti täyttämään väestönsä muuttuvat tarpeet luo­pumatta tiukasta kontrollista. Kiinankin joh­tajat pyrkivät kanavoimaan yhteiskunnalliset paineet ohjattuihin uomiin. Taiwanin demo­kratia on heille piikki lihassa, joka osoittaa, että vapaampikin virta löytää tiensä merelle.

Kirjoittaja on tutkija Turun yliopiston TIAS-tutkijakollegiumissa.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu