Ensi kertaa sitten kylmän sodan demokratialla menee kehnosti. Kymmenen viime vuoden aikana demokratioiden määrä on polkenut paikoillaan, ja monet osittain demokraattiset maat ovat vajonneet autoritaarisiksi hallinnoiksi. Mikäli trendi jatkuu, 2010-luvulla syntyneet joutuvat elämään vähemmän vapaassa maailmassa kuin 1990-luvulla syntyneet.
London School of Economicsin tutkija Brian Klaas väittää kirjassaan Despot’s Accomplice, että Yhdysvallat, Britannia ja Euroopan unioni ovat vaikuttaneet demokratian maailmanlaajuiseen heikkenemiseen lyhytnäköisellä politiikallaan. Ylevistä puheista huolimatta länsi on liian usein asettunut tukemaan despootteja saavuttaakseen nopeita taloudellisia etuja ja poliittisia liittolaisia.
Klaas on haastatellut kirjaansa varten muun muassa madagaskarilaista kenraalia, tunisialaisia islamisteja, valkovenäläisiä aktivisteja sekä Thaimaan sotilasjuntan edustajia.
Hänen mukaansa länsi on auttanut despootteja kahdella keskeisellä tavalla. Toisaalta länsi vaalii tietoisesti hyviä suhteita epädemokraattisten hallintojen kanssa geostrategisten päämääriensä takia. Geostrategisiin tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi »terrorismin vastainen sota» tai »vakaus». Vakaus on useimmiten status quon säilyttämistä ilman, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi kehnoon sananvapaustilanteeseen.
Tätä Klaas kutsuu Saudi-Arabian malliksi. Mitään syvällisiä demokratisoitumiseen tähtääviä uudistuksia ei vaadita.
Toisaalta länsi tukee despootteja laskemalla demokratian riman alas. Riittää, että täyttää minimivaatimukset esiintyäkseen muodollisesti demokratiana. Tätä Klaas kutsuu Madagaskarin malliksi. Vallanpitäjät uskottelevat olevansa uudistusten tiellä, vaikka tosiasiassa he estävät niiden täytäntöönpanon.
Useimmiten tämän kategorian yhteiskunnat ovat lännen kannalta strategisesti merkityksettömiä, eikä niiden demokratisoitumiseen panosteta korkeamman tason diplomatialla.
Esimerkiksi Valko-Venäjä ja Thaimaa ovat ajautuneet Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiriin sen jälkeen, kun länsi laiminlöi tukensa maiden kansalaisyhteiskunnalle ja demokratiakehitykselle.
Klaas on kuitenkin sitä mieltä, että sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa tahtovat demokratiaa, sillä se tuottaa lopulta tutkitusti taloudellista hyvinvointia, fyysistä turvallisuutta sekä oikeudenmukaisuutta. Hän vaatii länttä edistämään demokratiaa tavoitteellisemmin ja koordinoidummin.
Tukea demokratialle pitäisi suunnata sinne, missä on lähtökohtaisesti onnistumisen edellytyksiä. Lisäksi tulisi käyttää taloudellisia porkkanoita nykyistä paremmin sekä hyödyntää digitaaliteknologiaa.
Kirjoittaja on vieraileva vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus- tutkimusohjelmassa.
