Väliamerikkalainen Costa Rica tunnetaan aseettomuudestaan. Maa lakkautti armeijansa vuonna 1948 käydyn sisällissodan jälkeen ja on sen jälkeen välttynyt sodilta. Valtiollinen pasifismi on olennainen osa costaricalaisten identiteettiä.
Costa Rican nykyjohto on kuitenkin tekemässä äkkikäännöstä. Presidentti Laura Chinchilla on ehdottanut erityistä veroa, jolla rahoitettaisiin ”rajapoliisin” perustaminen. Ulkoministeri René Castro sanoi Hollannin radion haastattelussa, että ulkoiset voimat pakottavat Costa Rican harkitsemaan uudestaan pasifistista perinnettään ja ”investoimaan tuntuvasti” puolustukseen.
Ulkoisilla voimilla Castro tarkoitti rajanaapuri Nicaraguaa. Maiden välejä hiertää erikoinen selkkaus: Nicaraguan joukot miehittivät viime lokakuussa pienen niemenkärjen maiden välisen rajajoen itärannalta. Kumpikin maa katsoo alueen kuuluvan itselleen. Kiistaa on pyritty sovittelemaan niin Amerikan valtioiden järjestössä kuin YK:n Kansainvälisessä tuomioistuimessa.
Costa Ricassa ulkoministerin puheet ovat nostattaneet vilkkaan keskustelun. Kansalaiset ovat tuohtuneita Nicaraguan toimista, mutta ajatus varustautumisesta herättää ristiriitaisia tuntoja.
Presidentti ja ulkoministeri vakuuttelevat, etteivät he ole luomassa maahan uutta armeijaa vaan ainoastaan erikoistuneen poliisijoukon. Suunnitelmat rajapoliisien aseistamisesta konekivääreillä puhuvat kuitenkin toista kieltä.
Castro on huomauttanut, että muut Latinalaisen Amerikan maat käyttävät puolustusmenoihin 2–4 prosenttia budjetistaan. Costa Rica käyttää saman verran rahaa julkisiin yliopistoihin. Juuri tämä ero on tuonut Costa Ricalle maineen maana, jossa arvostetaan sivistystä enemmän kuin tykkejä. Castron mielestä Costa Rican olisi kuitenkin otettava mallia alueen muista maista ja ryhdyttävä varustautumaan.