Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi vuonna 2014 täpärästi konservatiivituomareiden äänillä vuosikymmeniä vanhan katon, joka rajoitti yksityishenkilöiden lahjoituksia vaalikampanjointiin. Nyt maassa voi kanavoida määrättömästi rahaa tätä varten perustettujen Super PAC -yhdistysten kautta. Yrityksiltä ja ammattiliitoilta katto oli käytännössä poistettu jo aikaisemmin.
Niinpä politiikka on sekoittunut bisnekseen. Yhdysvaltalainen Center for Responsive Politics -järjestö arvioi, että puolueet ja ehdokkaat kuluttivat vähintään 6,6 miljardia dollaria (6,2 miljardia euroa) kampanjointiin tämän vuoden presidentin- ja kongressin vaaleissa.
Anteliain oli investointipankkiiri Tom Steyer, jonka lahjoitus Hillary Clintonin kampanjaan vastaa yli 53 miljoonaa euroa. Kasinopohatta Sheldon Adelson lahjoitti Donald Trumpin kampanjaan ja muille republikaanien ehdokkaille 44 miljoonaa euroa. Adelsonille jäi vielä jotain itselleenkin. Hän on Forbesin listalla 31,8 miljardin euron omaisuudellaan maailman 14. rikkain ihminen.
Trumpista tuli presidentti amerikkalaisittain kohtuullisella vaalibudjetilla, vajaalla 500 miljoonalla eurolla. Hän tosin joutui kaivamaan omasta taskustaan yli kymmenyksen rahoista.
Ranskan presidentinvaaleissa on Yhdysvaltoihin verrattuna tarkat rajoitukset kampanjarahoitukselle. Ensi toukokuun vaaleissa kukin ehdokas saa käyttää ensimmäisellä kierroksella korkeintaan 16,9 miljoonaa euroa, toisella kierroksella 22,5 miljoonaa euroa. Valtio korvaa lähes puolet kampanjakuluista ehdokkaille, jotka saavat yli viisi prosenttia annetuista äänistä.
Yksityishenkilöiden lahjoituksille on asetettu 4600 euron katto. Ranskan vaalirahoitusskandaaleja on tosin jouduttu selvittelemään tavan takaa oikeusteitse, aivan kuten Suomen vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkipyykkiä.
Yhdysvaltain vaalirahoitustiedot perustuvat lokakuun lopun tilanteeseen.
