Grafiikka: Tuomas KortteinenEU:n ja Venäjän alati viilenevät välit ovat saattaneet Ranskan vaikeaan asemaan maan Venäjän kanssa solmiman sotalaivakaupan vuoksi.
Kesällä 2011 Ranska ja Venäjä sopivat kahden Mistral-luokan helikopteritukialuksen toimituksesta Venäjälle. Ensimmäinen, Vladivostok, valmistuu tänä syksynä ja toinen, Sevastopol, vuotta myöhemmin.
Kaupan hinta on 1,2 miljardia euroa, mikä tekee siitä tähän asti suurimman Nato-maan ja Venäjän välisen asekaupan.
EU kielsi asekaupat Venäjän kanssa elokuussa, mutta pakote ei koske jo solmittuja sopimuksia. Baltian maat ja Yhdysvallat ovat arvostelleet kauppaa jo vuosia, ja nyt muun muassa Britannia ja Japani ovat yhtyneet vaatimuksiin kaupan perumisesta.
Alusten pelätään lisäävän Venäjän valmiutta naapureidensa painostamiseen.
”Vladimir Putinille kauppa on poliittisesti valtava saavutus, sillä se osoittaa kaikille hänen kykynsä panostaa Venäjän asevoimien kehitykseen”, sanoo merisodankäynnin asiantuntija Peter Roberts englantilaisesta puolustus- ja turvallisuusalan ajatushautomosta RUSIsta.
Ranska on käyttänyt Mistral-aluksia esimerkiksi ilmaoperaatioissa Norsunluurannikolla, ranskalaisten evakuoinnissa Israelin ja Libanonin sodassa ja avustustehtävissä Haitin maanjäristyksen jälkeen.
Venäjän laivastolle alustyyppi on täysin uudenlainen, sillä se yhdistää meri-, ilma- ja maavoimat yhdelle alustalle. Siihen kuuluu myös valtava kenttäsairaala.
Molemmat alukset oli alun perin tarkoitus liittää Venäjän Tyynenmeren laivastoon, mutta venäläismediassa liikkuneen tiedon mukaan toinen laiva saatetaan sijoittaa Sevastopolin tukikohtaan Krimille. Robertsin mukaan aluksia on joka tapauksessa helppo siirtää tarpeen mukaan.
”Venäjä haluaa ainakin kasvattaa vaikutusvaltaansa Tyynellämerellä. Alukset tarjoaisivat haasteen Kiinalle, ja niitä voitaisiin lähettää humanitaarisiin operaatioihin”, hän arvioi.
Mistral-aluksen kruunaa huippumoderni Senit-9-taistelunhallintajärjestelmä, joka käytännössä toimii aluksen silminä. Järjestelmä osaa käsitellä valtavan määrän informaatiota ja kohteita kerralla, mikä mahdollistaa rannikko-operaatioiden johtamisen alukselta.
Mistralin ominaisuuksien avulla Venäjä olisi suoriutunut Georgian-operaatiostaan huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin, sanoo Roberts.
Kaupassa merkittävintä on kuitenkin, että venäläiset ovat seuranneet läheltä, miten aluksia valmistetaan. Sopimukseen sisältyy myös optio kahdelle lisäalukselle, jotka valmistettaisiin Venäjällä, ja arvokasta teknologiaa, muun muassa Senit-9-järjestelmän valmistuslisenssi.
”Ilman tätä kauppaa venäläiset varustamot eivät pystyisi rakentamaan vastaavia aluksia ainakaan kymmeneen vuoteen”, Roberts sanoo.
Kiristyneet suhteet ovat johtaneet monien asekauppojen purkamiseen EU-maiden ja Venäjän välillä.
Esimerkiksi Saksa oli rakentamassa sotilaiden koulutusleiriä Venäjälle sadalla miljoonalla eurolla, mutta perui kaupan. Italia ja Ranska puolestaan peruivat heinäkuun lopulla sukellusvene- ja amfibioajoneuvohankkeensa Venäjän kanssa.
Mistral-kaupan toteutuminen on kuitenkin Ranskalle tärkeä. Projekti merkitsee töitä jopa tuhannelle telakkatyöntekijälle. Lisäksi peruminen tietäisi kauppasumman palauttamista Venäjälle sekä muita sopimuksessa mainittuja taloudellisia rankaisutoimenpiteitä.
Heinäkuussa tapahtuneen malesialaisen matkustajakoneen alasampumisen jälkeen presidentti François Hollande sanoi, että ensimmäinen alus toimitetaan sopimuksen mukaan, mutta toisen kohtalo ”riippuu Venäjän asenteesta”. Peter Roberts arvioi, että kaupan perumisella olisi enää lähinnä poliittisia vaikutuksia.
”Tässä vaiheessa Venäjä tietää jo, miten tämän luokan aluksia valmistetaan”, hän sanoo.
Kirjoittaja on sotaan ja konflikteihin erikoistunut toimittaja.
