Kymmenen vuoden päästä Ruotsi on Naton jäsen! Näin uhosi maltillisen kokoomuksen tuore puoluejohtaja Ulf Kristersson tammikuun alkupuolella ja heitti vielä perään:
»Sosiaalidemokraateilla ei voi olla ikuista veto-oikeutta!»
Ruotsin Nato-asetelmat ovat muuttuneet sitten viime porvarihallitusten 2006–2014.
Keskusta ja kristillisdemokraatit ovat kääntyneet oppositiossa Nato-jäsenyyden kannattajiksi, ja syyskuun valtiopäivävaaleihin valmistautuva neljän puolueen porvarillinen vaaliliitto haluaisi viedä Ruotsin Naton jäseneksi. Keskusta tosin edellyttää puoluekokouspäätöksessään laajaa poliittista yksimielisyyttä asiasta. Käytännössä se edellyttäisi ainakin sosiaalidemokraattien asettumista jäsenyyden kannalle.
Hallituspuolue sosiaalidemokraatit pitää kuitenkin kiinni kielteisestä Nato-kannastaan, vaikka puolustusministeri Peter Hultqvist on raottanut
ovea kannan uudelleenarvioinnille. Hultqvist sanoi Dagens Nyheterille äskettäin, että tämänhetkinen turvallisuuslinja tarjoaa parhaan tasapainon juuri nyt. Puolustusministeri kuitenkin lisäsi siihen:
»Mutta en halua puhua siitä, miltä se voisi näyttää toisenlaisissa skenaarioissa – se olisi spekulatiivista.»
Sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Åsa Lindestam vakuuttaa, ettei mikään saa puoluetta muuttamaan kantaansa, ei edes se, että sosiaalidemokraattien kannattajissa tasapaino muuttuisi vastustajien ja kannattajien kesken:
»Me pidämme omasta kannastamme kiinni. Sillä ei ole väliä, mitä tapahtuu.»
Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Ulf Bjereld, joka on aktiivinen sosiaalidemokraatti ja Nato-jäsenyyden vastustaja, ei myöskään usko puolueen muuttavan kantaansa.
»En näe siitä mitään merkkejä sisäisissä keskusteluissa. Kukaan ei aktiivisesti aja Nato-jäsenyyttä sosiaalidemokraateissa.»
Kansallisen SOM-mielipidetiedustelun mukaan sosiaalidemokraattien kannattajista reilut 50 prosenttia on jäsenyyttä vastaan ja vähän yli 20 prosenttia puolesta. Dagens Nyheter -lehden turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Mikael Holmström arvioi Naton kannattajien äänen puolueessa heikoksi.
»Vakava kriisi voisi saada sosiaalidemokraatit muuttamaan kantaansa», Holmstöm sanoo.
Sosiaalidemokraatteja todennäköisempi takinkääntäjä on ruotsidemokraatit. Puolueen äänestäjien enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun taas puolue vastustaa sitä.
Ruotsidemokraatit on kannatukseltaan kolmanneksi suurin puolue. Holmströmin mukaan puolue voisi muuttaa Nato-kantaansa, jos se pääsee porvarihallituksen apupuolueeksi.
Sosiaalidemokraattien Lindestam ei usko, että porvariallianssi jättäisi jäsenyyshakemuksen ilman blokkirajan ylittävää sopimusta.
»Keskustan olisi siinä tapauksessa toimittava vastoin puoluekokouspäätöstään. Natokin vaatii jäsenehdokkaalta, että enemmistö kansasta hyväksyy jäsenyyden, ja siitä olemme kaukana», hän sanoo.
Bjereld puolestaan näkee Kristerssonin uhoa huokuvat kommentit pikemminkin viestinä siitä, ettei maltillisella kokoomuksellakaan ole kovin kiire asiassa.
Holmströmillä on suomalaisille terveisiä.
»Mitään ei kannata pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee Ruotsiin ja Nato-jäsenyyteen. Näin olen sanonut suomalaisille ystävilleni.» Hän arvioi, että porvariallianssi voisi hyvin ryhtyä ajamaan jäsenyyttä voitettuaan vaalit.
Nato-jäsenyyden hakemisesta voitaisiin päättää valtiopäivillä suoraan hallituksen esityksestä tai kansanäänestyksen jälkeen. Lindestamin mukaan sosiaalidemokraatit eivät ole keskustelleet kansanäänestyksestä, eikä hän usko sellaisen toteutumiseen.
»Miten asettaisit kysymyksen niin, että ihmiset varmasti ymmärtävät, mistä on kyse? Ei voi vain sanoa kyllä tai ei. Kyse on monimutkaisesta asiasta», Lindestam sanoo.
Mitään suurta vaalikysymystä Natosta tuskin tulee, haastatellut sanovat. He arvioivat tärkeimmiksi kysymyksiksi maahanmuuton ja kotoutumisen. Vaaleissa keskustellaan myös sairaanhoidosta ja vanhusten hoidosta sekä veronalennuksista.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.