Kuva: Xabier Mikel Laburu/Getty ImagesEurooppa harmaantuu silmissä: Euroopan parlamentin raportin mukaan eurooppalaisten keski-ikä nousee vuoteen 2050 mennessä kymmenen vuotta. Siinä missä eurooppalaisten keski-ikä on tuolloin 49 vuotta, esimerkiksi amerikkalaisten keski-iän arvioidaan olevan 35 vuotta.
Harmaantuva väestö myös vähenee. Dramaattisimmin väestö hupenee EU:n jäsenvaltiosta Saksassa, Espanjassa ja Italiassa, kun asiaa tarkastellaan luonnollisen väestökehityksen näkökulmasta. YK:n väestöennusteen mukaan Länsi-Euroopan väkirikkaimman maan Saksan väkiluku putoaa nykyisestä 82 miljoonasta 71 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Itäisessä Euroopassa kehitys on vielä jyrkempää. Euroopan maista ainoastaan Kyproksen, Maltan ja Ruotsin väkiluku on yhä nousussa.
Huolestuttavinta on työtä tekevien eurooppalaisten määrän väheneminen. EU:n alueella on nyt neljä työikäistä jokaista yli 65-vuotiasta kansalaista kohden. Vuonna 2060 vastaavan luvun arvioidaan olevan kaksi.
Euroopan komission mukaan ilman maahanmuuttajia Euroopan työväestö pienenee kaikkiaan 110 miljoonan työntekijän verran vuoteen 2060 mennessä. Harmaantuvan Euroopan huolenaiheeksi nousee terveydenhuollon, opetus- ja sosiaaliturvajärjestelmien sekä erityisesti eläkkeiden rahoituksen kestävyys.
Väestökato uhkaa taloutta
Väestön ikääntyessä työvoimapulasta kärsinevät etenkin terveydenhoito- ja palvelusektorit. Euroopan komission mukaan kolme neljäsosaa EU:n työvoimasta on vuoteen 2020 mennessä sijoittunut palvelutehtäviin, esimerkiksi vakuutusalalle, terveydenhuoltoon, vähittäiskauppaan ja koulutusalalle.
Maahanmuuttoasioiden ja ulkomaankaupan asiantuntija Martin-Éric Racine Euroopan muuttoliikeverkostosta EMN:stä toteaa, että uutta työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa lähes kaikilla matalapalkka-aloilla, fyysisesti raskaissa ja vaarallisissa töissä sekä rakennusalalla.
Amerikkalaisen Newsweek-lehden mukaan yrityksillä eri puolilla Eurooppaa on jo nyt vakava pula insinööreistä, teknikoista, käsityöläisistä ja muista ammattiosaajista. Koko maanosassa on nyt noin neljä miljoonaa avointa työpaikkaa.
Aleneva väestökehitys saattaa Euroopan parlamentin mukaan viedä vuosittain reilun prosentin Euroopan kansantulosta vuosien 2031 ja 2050 välillä.
EU vetää kouluttamattomia
Euroopan muuttoliikeverkoston mukaan useimmat EU-maat pitävät maahanmuuttoa osaratkaisuna työvoimapulaan. Vaihtelua on kuitenkin siinä, missä määrin maahanmuutto katsotaan toivottavaksi strategiseksi keinoksi vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.
Esimerkiksi Tšekissä ja Ranskassa maahanmuuttoa hyödynnetään aktiivisesti kansantalouden tarpeiden täyttämisessä. Ranskassa on käytössä säännöllisesti päivitettävä luettelo ulkomaista työvoimaa tarvitsevista toimialoista.
Toista linjaa noudattavat esimerkiksi Espanja, Puola, Bulgaria ja Unkari. Niissä korostetaan ensisijaisesti kansallisen työvoiman roolia työvoimapulan paikkaamisessa. Maahanmuuton käytölle työvoiman tarpeen täyttäjänä ei ole laadittu strategiaa, koska maahanmuuttoa ei katsota välttämättömäksi.
Euroopan nykyisistä siirtolaisista huomattava osa on kouluttamatonta työvoimaa. Euroopan komission mukaan kehittyneisiin maihin muuttavista kouluttamattomista siirtolaisista noin 85 prosenttia päätyy Eurooppaan ja vain 5 prosenttia Yhdysvaltoihin. Vastaavasti koulutetuista maahanmuuttajista 55 prosenttia päätyy Yhdysvaltojen innovatiivisille rannikkoalueille ja vain 5 prosenttia Eurooppaan.
Matalasti koulutettujen siirtolaisten suuri määrä Euroopassa selittyy pääosin Afrikan maantieteellisellä läheisyydellä, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osastolla työskentelevä projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen.
Myös kieli on merkittävä tekijä: monissa Afrikan maissa ranska on virallinen kieli, joten ranskaa puhuvat afrikkalaiset pyrkivät Euroopan ranskankielisiin maihin. Toisaalta siirtolaiset lähtevät Eurooppaan paremman toimeentulon perässä, koska minimitoimeentulon saavuttaminen kotimaassa on vaikeaa.
”Vetotekijänä ovat Euroopan lohkoutuneet työmarkkinat, jotka vetävät myös heikosti koulutettuja. Etelä-Euroopassa esimerkiksi kasvihuoneviljelmille suuntautuu paljon matalasti koulutettuja ihmisiä”, sanoo Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling.
Sininen kortti avaa ovet
Euroopassa on kuitenkin jo herätty kilpailuun ammattitaitoisista työntekijöistä. Osassa EU:ta on jo käytössä Blue Card eli sininen eurooppalainen työskentelykortti, jonka tarkoitus on houkutella lahjakasta, ammattitaitoista ja koulutettua työvoimaa. Kortti on tarkoitettu Euroopan unionin laajuiseksi työluvaksi korkeaa pätevyyttä vaativiin tehtäviin.
Työskentelykortilla pyritään lisäämään EU-maiden houkuttelevuutta erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. Uusi lupa takaa EU:n ulkopuolelta muuttaville korkeasti koulutetuille siirtolaisille ja näiden perheille kohdemaan kansalaisiin rinnastettavat oikeudet esimerkiksi sosiaaliturvaan ja koulutukseen.
Sisäministeriön Huttunen tähdentää, että Eurooppa kilpailee Yhdysvaltojen kanssa tulevaisuudessa ennen muuta hoiva-alan työntekijöistä, etenkin, jos presidentti Barack Obaman terveydenhoitouudistus menee läpi. Euroopan komissio arvioi terveydenhuollon työvoimavajeeksi noin miljoona ammattilaista vuonna 2020.
Esimerkiksi Suomi hakee parhaillaan sairaanhoitajia Filippiineiltä. Toistaiseksi Suomi on kuitenkin ollut sairaanhoitajien ammattitaidon viejämaa: Suomalaisia sairaanhoitajia on ulkomailla noin neljä kertaa enemmän kuin ulkomaisia sairaanhoitajia on Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa oli vuonna 2008 alle tuhat ulkomaista hoitajaa. Heidän osuutensa kaikista koulutetuista on vain prosentti.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt arvioi, että Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveysalalle vuoteen 2025 mennessä jopa 120 000 työntekijää lisää. Tulevaa työvoimantarvetta on kuitenkin vaikea ennustaa sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
”Keskustelu ulkomaisten työntekijöiden määrästä ei saa syrjäyttää keskustelua siitä, kuinka kotimainen työllisyys ja työvoiman määrä saadaan kasvuun. Jatkuvasti hoetaan mantran tavoin työvoimapulaa, mutta loppujen lopuksi kyse on siitä, onko tulevaisuudessa ylipäätään riittävästi työpaikkoja erilaisten rakenne- ja globaalien markkinamuutosten vuoksi”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.
Maahanmuuttovastaisuuden juurilla
Samalla kun siirtolaisia kaivataan tekemään Eurooppaan töitä ja tuomaan uusia ajatuksia talouselämään, maahanmuuttokriittisyys on lisääntynyt. EU-uutisointiin keskittyvän EurActiv-sivuston mukaan esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Britanniassa yli 65 prosenttia vastaajista oli viimekeväisen kyselyn mukaan ainakin jossain määrin sitä mieltä, että maassa on liikaa maahanmuuttajia.
Moni pelännee, että siirtolaiset tiukentavat kilpailua Euroopan työpaikoista. Euroopan muuttoliikeverkoston mukaan siirtolaisvirrat kuitenkin seuraavat tarkasti kohdemaan taloudellista tilannetta ja työllistymismahdollisuuksia. Siksi ongelmaa esimerkiksi kouluttamattoman työvoiman ylitarjonnasta ei pitäisi olla.
Esimerkiksi Slovakiassa, jossa on kysyntää lähinnä korkeasti koulutetuille, EU:n ulkopuolelta tulleiden matalasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus on pieni, vain neljä prosenttia muuttaneista. Vastaavasti Espanjassa, jossa matalasti koulutetun työvoiman kysyntä on ollut suurta, matalasti koulutettujen maahanmuuttajien osuus EU:n ulkopuolelta tulleista on 40 prosenttia.
Muuttoliikeverkoston Martin-Éric Racinen mukaan Eurooppa ei houkuttele erityisesti mitään tiettyä ammattiryhmää. Sen sijaan Eurooppa torjuu valtaosan huippuosaajista, koska Euroopassa katsotaan kaikkien huippupaikkojen kuuluvan luonnostaan eurooppalaisille.
”Myös matalasti koulutettu eurooppalainen kokee olevansa itseoikeutettu saamaan huipputyöpaikan, minkä johdosta työnantajilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää vastentahtoisesti saada ulkomailta ihmisiä tekemään matalapalkkaiset ja raskaat hommat”, Racine katsoo.
Racine näkee, että moni ulkomaalainen osaaja joutuu lähtemään takaisin kotimaahansa heti, kun kantaväestön työttömyysprosentti nousee hitusenkin.
”Maahanmuuttoviranomaisten vakiintuneena käytäntönä on keksiä mahdollisimman pian syitä olla myöntämättä oleskeluluvan jatkoa”, hän sanoo. Se tekee siirtolaisten oleskelusta tilapäistä, vaikka heidän työvoimaansa tarvittaisiinkin.
Vastuu kehitysmaista
Siirtolaisuudella on merkittäviä vaikutuksia myös muuttajien lähtömaissa. Esimerkiksi Afrikan maat ovat 1980-luvun jälkeen luovuttaneet yli kolmanneksen koulutetusta työvoimastaan teollisuusmaihin, arvioi YK:n alainen Afrikan talouskomissio ECA.
Samaan aikaan Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot käyttävät yli kolme miljardia euroa vuodessa teknisen avun ostoon – muun muassa yli 100 000 ulkomaisen asiantuntijan palkkaamiseen.
Aivovuoto verottaa monilta Afrikan mailta niitä inhimillisiä voimavaroja, jotka tarvittaisiin rakentamaan vahvalle taloudelle välttämättömiä instituutioita ja infrastruktuureja. Siksi siirtolaisuuskeskustelussa ei pitäisi keskittyä vain Euroopan tulevaan työvoimantarpeeseen, sanoo Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen. Asiaa täytyy tarkastella myös kehitysmaiden aivovuodon, EU-alueella tapahtuvan kiertomuuton ja siirtolaisten lähettämien rahavirtojen hyödyntämisen kannalta.
”Rekrytointi EU:n alueelle ei saa vahingoittaa peruspalvelujen, varsinkaan terveydenhuollon ja muun tärkeän työvoiman saatavuutta kolmansissa maissa. EU:n tulisi laatia eettistä rekrytointia koskevat kriteerit tämän estämiseksi”, Lappalainen toteaa.
Nykyisellään etenkin Afrikan maat kärsivät terveydenhuollon ammattilaisten maastamuutosta. YK:n väestörahaston UNFPA:n mukaan esimerkiksi Sambiassa on koulutettu 600 lääkäriä vuoden 1964 itsenäistymisen jälkeen, mutta heistä vain 50 harjoittaa yhä ammattiaan Sambiassa.
Kaikkiaan Afrikasta lähtee Ghanan yliopiston selvityksen mukaan vuosittain noin 70 000 korkeasti koulutettua. Esimerkiksi Somalian ja Gambian korkeasti koulutetuista yli puolet on muuttanut ulkomaille. Koko Saharan eteläpuolisen Afrikan 600 miljoonan asukkaan palveluksessa on nykyisin vain 20 000 tiedemiestä ja insinööriä.
Hannu-Pekka Huttusen mukaan Suomen sisäministeriö ei ole ollut kovin kiinnostunut kolmansien maiden kärsimästä aivovuodosta.
”Kyseessä on tietysti eettinen ongelma: onko oikein imeä esimerkiksi terveydenhoitohenkilökuntaa maista, joilla olisi tarve pitää heistä kiinni?”
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
Hannu-Pekka Huttusen jutussa esittämät kommentit eivät edusta sisäministeriön virallista kantaa.
