Historianprofessori Jutta Scherrer joutui syksyllä keskelle Ukrainan ja Venäjän konfliktin pyörteitä puhuessaan yleisöluennolla Berliinin Humboldt-yliopistossa. Järjestäjät olivat määränneet hopeahapsisen tutkijan suojaksi kaksi pistoolein aseistautunutta vartijaa, koska arvelivat Venäjää käsittelevän luennon herättävän levottomuutta.
”Pelkäsin enemmän poliisien läsnäoloa kuin yleisön reaktioita”, Venäjän ja Kaukasian tutkimuslaitosta ranskalaisessa EHESS-korkeakoulussa johtava Scherrer sanoo.
Luennon sisältö ei sinänsä ollut vallankumouksellinen. Järjestäjät olivat huolissaan ulkopoliittisesta keskustelusta, joka on käynyt syksyn aikana Saksassa kuumana Venäjän arvostelijoiden ja ymmärtäjien välillä.
Lokakuussa entinen liittokansleri Gerhard Schröder totesi kuuluvansa ylpeänä niihin, jotka ymmärtävät Venäjän politiikkaa. Schröderin mukaan venäläiset ovat antaneet Saksalle anteeksi toisen maailmansodan hirmuteot. Siksi saksalaisten ei tule nyt tuomita Venäjää, vaan annettava maan kulkea omaa tietään.
Myös esimerkiksi entinen sosiaalidemokraattinen liittokansleri Helmut Schmidt on tuominnut sanktiot ja varoittanut länttä asettumasta Putinin Venäjää vastaan.
”Nämä poliitikot edustavat toisen maailmansodan merkitsemää sukupolvea”, Scherrer sanoo. Schröderin isä kaatui Romanian rintamalla 1944.
”Heidän taakkanaan on syyllisyys saksalaisten tekemistä hirmuteoista Venäjällä ja miljoonista kuolleista. He viittaavat puheissaan sotaan ja liittokansleri Willy Brandtin idänpolitiikkaan, jonka tarkoitus oli ylläpitää rauhaa. Lisäksi saksalaisten alitajunnassa on syvä kiitollisuus Venäjää kohtaan siitä, että Mihail Gorbatšov antoi Saksojen yhdistyä.”
Liittokansleri Angela Merkelin johtama hallitus ja etenkin Saksan vihreät puolustavat pakotepolitiikkaa, samoin saksalaisten enemmistö. Marraskuun alussa 46 prosenttia saksalaisista oli Deutschlandtrend-kyselyssä valmiita jopa koventamaan Venäjän-pakotteita.