Suomeen kohdistuneiden kyberhyökkäysten luonne on muuttunut.
Viime joulukuussa palvelunestohyökkäys sulki Helsingin seudun liikenteen reittioppaan, Kelan nettisivut ja Kanta-palvelut. Ajankohta ei ollut sattumaa, arvioivat Kyberturvallisuuskeskus ja suojelupoliisi. Samoihin aikoihin hallitus antoi eduskunnalle esityksen Nato-laista.
Vaikka palvelunestohyökkäykset ovat harmillisia ja haitallisia, ne ovat supon mukaan ennen kaikkea mielenilmauksia ja informaatiovaikuttamista. Hyökkääjän viesti kansalaisille on, että Suomi ei toimi.
»Niiden tarkoituksena ei ole hankkia tietoa tai lamauttaa pysyvää toimintaa, vaan saada huomiota ja vaikuttaa. Siinä ne valitettavasti onnistuvatkin», totesi supon päällikkö Antti Pelttari tiedotustilaisuudessa huhtikuussa.
Vihamieliseen mielipidevaikuttamiseen pitäisi varautua ja vastata pitkäjänteisellä strategisella viestinnällä. Se tarkoittaa systemaattista ja tavoitteellista viestintää, esimerkiksi kansalaisille.
Suomessa tämä on hajautettu valtionhallintoon, sillä ministeriöt vastaavat kukin omasta rootelistaan, myös informaatiovaikuttamistapauksissa tai palvelunestohyökkäyksissä. Hallinnonalat ylittävissä tapauksissa viestintää koordinoi valtioneuvoston kanslia, kertoo viestintäpäällikkö Päivi Tampere. Hänen johtamansa viiden hengen tiimi myös kouluttaa toimivaltaisia viranomaisia.
»Resursseja voisi olla enemmänkin», Tampere sanoo.
Naapurimaissa strategisen viestinnän resurssit suurempia. Ruotsissa toiminta on myös keskitettyä. Maassa on yli vuoden toiminut psykologisen puolustuksen virasto, joka vastaa Ruotsiin kohdistuvan vihamielisen informaatiovaikuttamisen seurannasta ja siihen vastaamisesta. Vuoden 2022 lopussa virastossa työskenteli 50 ihmistä. Vain 1,3 miljoonan asukkaan Virossa strategisen viestinnän ryhmässä on 10 ihmistä, vaikka viestintää on hajautettu
Strategisesta viestinnästä on keskusteltu Säätytalolla, ja Tampere on ollut hallitusneuvotteluissa kuultavana. Tuleva hallitus tullee tekemään toimia informaatioturvallisuuden parantamiseksi.
Kyberturvallisuuteen erikoistuneen tuoreen kansanedustajan Jarno Limnéllin (kok.) mukaan teknologiaa voitaisiin hyödyntää niin informaatiovaikuttamisen tunnistamisessa kuin siihen vastaamisessa. Lisäksi olisi nykyistä paremmin ymmärrettävä mielikuvien ja tunteiden vaikutus yhteiskunnalliseen ilmapiiriin.
»Isoimmat kyberajan taistelut tullaan käymään ihmisten mielissä ja strateginen viestinnän ja informaatioturvallisuuden asia pitää nostaa seuraavalle tasolle.»
Limnéllin mielestä Suomen tämänhetkinen strateginen viestintä ei ole riittävää. Naapurimaiden mallien kopioimisesta hän ei kuitenkaan innostu, koska maat ovat aina erilaisia.
Ruotsin mallissa on paljon hyvää, Limnéll sanoo. Esimerkiksi informaatioturvallisuuden painoarvo ja kehittäminen ulottuu valtion ylimpään johtoon asti. Ruotsissa on niin ikään nähty, että strateginen viestintä edellyttää eri viranomaisten yhteistyötä ja siihen on oltava rakenteet kunnossa, hän toteaa.
