Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store puolustaa muistelmissaan voimakkaasti aktiivisen, pragmaattisen ja kompromissikykyisen EU-politiikan merkitystä Suomen etujen ajamisessa. Hän analysoi eurokriisiä ja arvioi Suomen politiikkaa varsin tarkkanäköisesti, mikä on eittämättä teoksen tärkeintä antia.
Kirjoittajan asema tulee lukijalle selväksi heti teoksen alussa, kun Store kertoo Suomeen eurokriisin aikana lähettämästään kriittisestä raportista. Sillä Store halusi osoittaa, että Suomen koventunut linja voisi heikentää maan mahdollisuuksia saada myöhemmin läpi itselleen tärkeitä asioita.
Muun muassa Kreikalta vaaditut lisävakuudet kuluttivat Storen mukaan Suomen poliittista pääomaa. Raportti herätti huomiota aina ylimmässä valtiojohdossa asti, ja Suomi on Storen mukaan sittemmin palannut rakentavalle linjalleen.
Storen muistelmat kuljettavat lukijan Suomen EU-politiikan näköalapaikoille ja kuvaavat, miten jäsenmaiden kantoja sovitellaan Brysselissä. Muistelmat kertovat myös, miten monet Suomen kannalta merkittävät EU-päätökset ja koko unionia muuttaneet uudistukset syntyivät.
Store muistelee muun muassa, miten pääministeri Paavo Lipponen oli huolissaan komission aseman heikkenemisestä perustuslailliseen sopimukseen tähtäävien uudistusten yhteydessä vuonna 2003. Ranskan tuolloinen presidentti Jaques Chirac vastasi Lipposen huoleen toteamalla, että kylmässä puhurissa Lipponen löytäisi tukijoita Eurooppa-neuvostosta samassa asemassa olevien maiden keskuudesta.
Myöhemmin Suomea huoletti suurten jäsenmaiden painoarvon korostuminen. Se konkretisoitui eurokriisiä ratkottaessa, kun Saksa ja Ranska ajoivat itsensä vahvoihin asemiin Eurooppa-neuvostossa. Monien kokousten valmistelu ja ratkaisujen etsiminen olivat pitkälti tämän voimakaksikon käsissä, Store toteaa..
Toisin kuin monissa muissa muistelmissa, erimielisyydet tavoitteista tai kamppailu vaikutusvallasta ja asemista Suomessa eivät nouse teoksessa keskeiseen osaan. Tämä selittynee sillä, että Suomen kansallista etua ajavan pysyvän edustajan kilpakumppanit ja vastustajat ovat pääasiassa Suomen ulkopuolella, muissa jäsenmaissa ja EU-instituutioissa.
Kotimaan toimijoista Store kritisoi lähinnä lehdistöä, joka kirjoittajan mukaan leimasi Suomen valitseman rakentavan EU-politiikan myöntymiseksi ja periksi antamiseksi jo Suomen jäsenyysneuvottelujen yhteydessä. Store muistuttaa, että vähemmistöön jättäytymisellä ei Suomen etuja ajeta. Määräenemmistöpäätösten oloissa enemmistö menee menojaan ja muovaa päätökset mieleisekseen.
Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja.
