Artikkelit aiheesta: Suurvallat

Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik on tullut tunnetuksi globalisaation kriitikkona. Nyt hän yrittää hahmottaa, millainen voisi olla uusi maailmanjärjestys. Taustalla jäytää huoli Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä sodasta.

Maailmanjärjestyksen murroksessa Ukrainan sota on sivujuonne. Sääntöpohjaisen järjestelmän horjuessa valtaa hamuaa Kiinan ja Venäjän lisäksi muu globaali etelä.

Iran pelottelee naapureitaan tukemalla aseellisia ryhmiä ja kehittämällä vaihtoehtoisia aseita. Voisiko »Lähi-idän Nato» toimia vastauksena Iranin ohjuksille?

Poliittinen realismi on tulilinjalla, kun puhutaan ratkaisuista Ukrainan sotaan. Venäjän hyökkäyksen valossa on vaikea hyväksyä maailmaa, jossa suurvaltojen annetaan komennella pienempiään.

Venäjä ja Kiina pyristelevät irti dollarista. Niiden tavoitteena on horjuttaa länsimaiden valtaa, mutta dollaria on hankala korvata kansainvälisessä kaupassa.

Ukrainan sota on yhdistänyt Eurooppaa ja antanut Natolle uutta virtaa. Mistä lännen itseluottamus kumpuaa – ja kuinka kestävällä pohjalla yhtenäisyys on?

Venäjän vaikutusvalta murenee asteittain entisen Neuvostoliiton alueella. Kazakstan jatkaa radallaan, vaikka Venäjän sotilaat kävivät tammikuussa tukemassa kansannousun kukistamista.

Länsimaat varautuvat puolustamaan demokratiaa autoritaaristen maiden hybridivaikuttamiselta. Se on tasapainoilua, jotta ei hukata omia arvoja.