Donald Trump tunnetaan tuuliviirinä, mutta kolmesta näkemyksestä hän on pitänyt kiinni vuosikymmenestä toiseen. Hän on arvostellut liittoutumista ja Yhdysvaltojen liittolaisia, vastustanut kauppasopimuksia ja ihannoinut autoritaarisia johtajia.
Yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijan Thomas Wrightin mukaan näissä kolmessa näkemyksessä on kyse Trumpin ydinuskomuksista. Wright johtaa Brookingsin Kansainvälinen järjestys ja strategia -tutkimushanketta.
»On monia asioita, joista Trump ei tiedä paljon mitään tai joista hän on puhunut ristiriitaisesti, mutta näiden kolmen asian suhteen hän on ollut täysin johdonmukainen», Wright sanoo.
Hän uskoo, että Trumpin ydinuskomukset pysyvät muuttumattomina tämän presidenttikauden ajan ja vaikuttavat presidentin ulkopoliittisiin linjauksiin.
Donald Trump on vaalien jälkeen jatkanut lehdistön soimaamista, erityisesti the NewYork Timesin. Trump saapui silti haastatteluun lehden toimitukseen marraskuussa.Samaa mieltä on johtamista tutkinut apulaisprofessori Elizabeth Saunders yhdysvaltalaisesta George Washington -yliopistosta. Saunders on osoittanut, että johtajilla on tyypillisesti muutamia pysyviä ydinuskomuksia, jotka vaikuttavat heidän päätöksentekoonsa.
Hänen mukaansa ydinuskomukset muodostuvat yleensä ennen kuin presidentti astuu virkaan, eikä niillä ole tapana muuttua ajan myötä.
Tämä on venäläisille hieno mahdollisuus. Trump suhtautuu autoritaarisiin johtajiin lämpimästi – etenkin jos he ovat venäläisiä.
Wright pitää selvänä, että Trump aikoo vaatia Yhdysvaltojen liittolaisia maksamaan sotilaallisesta tuesta nykyistä enemmän. Toistaiseksi on kuitenkin mahdotonta tietää, kuinka pitkälle hän menee liittoutumisen vastaisessa politiikassaan.
»Avustajat todennäköisesti neuvovat Trumpia sanomaan, että kampanjaretoriikan ainoa tarkoitus oli saada liittolaiset kasvattamaan maksuosuuttaan, mutta emme tiedä, tyytyykö hän siihen.»
Wright arvelee, että Trump olisi vain iloinen, jos liittolaiset eivät vastaisi hänen vaatimuksiinsa ja hän saisi tekosyyn ilmoittaa, ettei Yhdysvallat enää puolusta näitä.
Myös Saunders pitää mahdollisena, että Trump sanoutuisi irti puolustusvelvoitteista.
»Emme tiedä, yrittikö hän kampanjapuheillaan vain saada itselleen neuvotteluvaltin vai vetäytyykö Yhdysvallat tosiaan muusta maailmasta.»
Wright pelkää, että Trump irtisanoo myös nykyiset kauppasopimukset.
»Uskon, että hän ajattelee ihan vakavissaan kauppasopimusten olevan haitallisia Yhdysvalloille ja aikoo neuvotella ne uusiksi. Siitä on mielestäni syytä olla huolissaan.»
Venäjän kannalta Trumpin ydinuskomukset ovat lupaavia. »Venäjä on varmasti mielissään siitä, että vaalien voittaja suhtautuu kriittisesti liittoutumiseen», Wright sanoo.
»Tämä on venäläisille hieno mahdollisuus. Trump suhtautuu autoritaarisiin johtajiin lämpimästi – etenkin jos he ovat venäläisiä.»
Trump on Wrightin mukaan ollut johdonmukaisesti Venäjän puolella, vaikka Putinin kehuminen järkytti vaalikampanjan aikana sekä puolueväkeä että monia äänestäjiä.
Wright arvelee, että presidentti Vladimir Putin yrittää päästä ensi alkuun hyviin väleihin Trumpin kanssa. Yhteistyö Syyriassa olisi luonteva ensimmäinen askel.
»En usko, että Venäjä tekee mitään Baltiassa, ainakaan heti aluksi.»
Wright uskoo, että Venäjä käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos Venäjän ja Yhdys valtojen välit paranevat. Venäjä pyrkisi heikentämään Natoa, kasvattamaan vaikutusvaltaansa Euroopassa ja auttamaan kansallismielisiä ja populistisia liikkeitä nousemaan valtaan länsimaissa.
Harvardin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Stephen Walt on optimistisempi. Trumpin ihailevat kommentit Putinista ovat hänen mielestään sisäpoliittisesti huolestuttavia, sillä Trump voi ottaa oppia Putinin johtamistavasta. Kansainvälisen politiikan kentällä maiden lähentymisestä olisi kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
»Trump saattaa olla oikeassa siinä, että Yhdysvaltojen ja Venäjän huonot välit ovat ihan yhtä paljon meidän syytämme kuin Venäjänkin.»
Waltin mielestä on helppo ymmärtää, miksi Venäjä on kokenut Naton itälaajentumisen ja sotilasliiton ohjuspuolustussuunnitelmat uhkaaviksi 2000-luvulla. Jos venäläisten kokema pelko ja ärtymys laantuisivat, maiden välille voisi avautua uudenlaista yhteistyötä molemmille osapuolille tärkeissä asioissa, kuten terrorismin vastaisessa taistelussa.
»Venäjä ei palauttaisi Krimin niemimaata, vaikka suhteet paranisivat. Venäjä voisi kuitenkin lakata tekemästä huolestuttavia asioita muita naapurimaitaan kohtaan.»
Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva vapaa toimittaja.
