Suuret puolueet käyttivät Ruotsin syyskuisissa valtiopäivävaaleissa ensimmäistä kertaa enemmän rahaa Facebook-mainontaan kuin televisiomainontaan. Myös Instagram oli suosittu: kristillisdemokraattien 31-vuotias puheenjohtaja Ebba Busch Thor on kerännyt kuvapalvelussa 62 000 seuraajaa ja keskustapuolueen 35-vuotias puheenjohtaja Annie Lööf 71 000 seuraajaa.
Yhdysvaltain ja Britannian vuoden 2016 vaalikokemusten vuoksi myös Ruotsissa varauduttiin sosiaalisen median valeuutisten vyöryyn. Niiden vaikutus jäi pienemmäksi kuin viranomaiset ja puolueorganisaatiot pelkäsivät, arvioi yliopistonlehtori Kajsa Falasca Ruotsin Mittuniversitet-yliopistosta.
Klikkaa kuva suuremmaksi.»Ihmiset ovat Pohjoismaissa kriittisiä ja seuraavat, mistä lähteistä uutiset ovat peräisin», Falasca sanoo. Pew Research Centerin toukokuussa 2018 julkaisemassa tutkimuksessa vain 5 prosenttia ruotsalaisista luotti vastakkainasettelua ruokkivien Flashback– ja Nya Tider -sivustojen uutisiin.
Oxfordin yliopiston yhteydessä toimivan Internet Instituten mukaan 22,1 prosenttia kaikesta Ruotsin vaaleja kommentoivasta Twitter-sisällöstä sisälsi valeuutisia, salaliittoterioita tai muuta harhaanjohtavaa tietoa. Valtaosa disinformaatiosta oli peräisin ruotsalaisilta sivustoilta. Vain 0,2 prosenttia valeuutisista oli selvästi peräisin venäläisistä lähteistä.
Yhdysvaltain marraskuisissa välivaaleissa valeuutisten osuus oli lähes neljännes Twitter-sisällöistä ja suurempi kuin vuoden 2016 vaaleissa. Sosiaalisen median jätit ovat luvanneet siivota disinformaatiota sivuiltaan. Oxford Internet Instituten mukaan roskajuttuihin viitattiin nyt Twitter-keskusteluissa kuitenkin useammin kuin laatujournalismiin.
Kaksi kolmasosaa Yhdysvaltojen aikuisväestöstä ja yli puolet eurooppalaisista seuraa uutisia sosiaalisen median välityksellä. Sosiaalisen median ja valeuutisten vaikutusta vaaleihin ei tulisi kuitenkaan yliarvioida, Falasca sanoo. Pohjoismaissa perinteinen media hallitsee edelleen tiedonvälitystä.
Toisaalta yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkijoiden maaliskuussa 2018 Science-lehdessä julkaisema laaja tutkimus vuosilta 2003–2016 osoitti, että huhut ja valeuutiset leviävät Twitterissä paljon nopeammin ja laajemmalle kuin oikeat uutiset. Etenkin politiikan valeuutiset näyttävät kiinnostavan pikaviestipalvelun käyttäjiä. Tutkijat päättelivät, että syynä ovat niiden herättämät voimakkaat tunteet ja uutuusarvo.
