Resurssikirous on monille öljymaille tuttu ilmiö. Öljytulojen myötä korruptio kasvaa, valtaapitävät takertuvat asemiinsa ja heillä on resursseja sekä lahjoa äänestäjiä että ahdistella toisinajattelijoita.
Nyt ajatushautomo Centre for Global Development on tehnyt tiettävästi ensimmäisen tutkimuksen siitä, mitä demokratialle tapahtuu, kun öljyntuotanto vähenee. Tutkimuksen mukaan demokratian tila paranee merkittävästi. Mitä suurempaa tuotanto on ollut, sitä dramaattisempi on kääntyminen kohti demokratiaa, tutkijat toteavat.
Valtiot haluavat yleensä paikata väheneviä öljytuloja korkeammilla veroilla, mikä saa kansalaiset vaatimaan päättäjiltä enemmän verojen vastineeksi. Samaan aikaan demokratiaa vaativia mielenosoituksia järjestetään enemmän ja vaaleista tulee tiukempia.
Tutkituissa valtioissa hallitukset eivät kuitenkaan ole ryhtyneet sortamaan kansalaisiaan. Kun öljytulot ovat vähentyneet kymmenisen vuotta, sortokoneistot tapaavat höllentää otetaan.
Otoksena tutkijoilla oli 36 valtiota, joissa öljytuotanto on vähentynyt vuosien 1960 ja 2019 välillä. Niistä 33:ssa demokratia oli selvästi parantunut, kun tuotanto oli vähentynyt 15 vuoden ajan. Suurimpia nousijoita olivat esimerkiksi Angola, Kongon demokraattinen tasavalta, Meksiko, Malesia, Oman ja Unkari.
Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että kun maailma siirtyy yhä enemmän uusiutuvaan energiaan, öljyvaltioista saattaa tulla demokraattisempia.
Lue myös UP 3/22 -lehdestä, kuinka bensan hinta saa ihmiset protestoimaan.
