Kaksi on Suomessa ylitse muiden, Olli Rehn ja Martti Ahtisaari. Siltä näyttää tulos Ulkopolitiikka-lehden kyselyssä, jossa yhteensä 35 kotimaista ja ulkomaista asiantuntijaa nimesivät kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpia suomalaisia.
Kysely ei edusta tarkkaa tiedettä, mutta Rehnin ja Ahtisaaren kaula muihin vaikuttajiin on niin selvä, että Suomella voi sanoa olevan kaksi kuningasvaikuttajaa. Kaikki muut sijoitukset kymmenen kärjessä ovat niin lähellä toisiaan, että muutamakin lisä-ääni olisi voinut muuttaa sijojen 3–10 järjestystä.
Vastauksissa painottuvat politiikan nimet, mutta esiin nousi myös tieteen, talouden ja kulttuurin vaikuttajia. Kirjailija Sofi Oksanen ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen jäivät niukasti kymmenen kärjen ulkopuolelle.
Viisi vuotta sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä kärjessä olivat samat miehet, tosin eri järjestyksessä: Ahtisaari piti ykköstilaa, kakkosena oli Jorma Ollila ja Olli Rehn kasvoi vielä korkoa kolmannella sijalla.
Kymmenen vuotta EU:n komissaarina toiminut Olli Rehn, 52, mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Rehniä pidettiin jopa José Manuel Barroson jälkeen vaikutusvaltaisimpana komission jäsenenä. Rehnin jakso talouskomissaarina osui talouden kriisivuosiin, ja Rehn on näin ollut avainasemassa linjaamassa EU:n talousratkaisuja. Noudatettu talouspolitiikka on johtanut myös kovaan kritiikkiin Rehniä kohtaan.
Rauhanneuvottelijana ansioitunut presidentti Martti Ahtisaari, 76, ei ole viime vuosina ollut yhtä näkyvissä tehtävissä kuin aiemmin, mutta on tänäkin vuonna vieraillut The Elders -ryhmän jäsenenä Iranissa ja Myanmarissa. Eräs vastaaja pohti, vieläkö Ahtisaari kuuluisi vaikutusvaltaisimpien suomalaisten listalle, mutta totesi: ”Hänellä on ainakin potentiaalista arvovaltaa vielä jäljellä, jos hän emerituksena haluaa sitä käyttää.”
Jorma Ollila, 63, julkaisi viime syksynä muistelmansa, mutta ei ole suinkaan siirtynyt vain keinutuoliin menneitä miettimään. Ollilan nykyinen asema Shellin hallituksen puheenjohtajana nosti hänet vaikuttajakyselyn kolmannelle sijalle. Erään vastaajan mukaan Shell-mandaatilla ”ovet aukeavat jokaisen maan pääministerin luo”.
Presidentti Tarja Halonen, 70, on eläkkeelle jäätyään toiminut muun muassa YK:n väestö- ja kehityskonferenssin korkean tason työryhmän rinnakkaispuheenjohtajana. Halosen sanotaan olevan kansainvälisen kehityspolitiikan kuvioissa ”yllättävän sisäpiirissä, vaikka sitä ei Suomessa huomaa”. Suomen ensimmäisenä naispresidenttinä Halosella on myös pysyvää merkitystä lasikattojen murtajana.
Pääministeri Jyrki Kataisen, 42, tärkein työkenttä on ollut Suomi, mutta vaikutusvalta ulottuu kotimaan rajojen yli. Parhaan luottoluokituksen säilyttäneen euromaan pääministerin sana on painanut Euroopassa. Katainen on myös pitkäaikainen vaikuttaja Euroopan kansanpuolueen EPP:n riveissä. Kataisen kurssi voi vielä nousta, mikäli hänet valitaan merkittävään EU-virkaan.
Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjän Linus Torvaldsin, 44, nousua aivan kärjen tuntumaan voi ehkä pitää kyselyn yllätyksenä. Torvaldsin ansiot on toki tunnettu etenkin ohjelmistoharrastajien piirissä jo pitkään, mutta Torvaldsille vuonna 2012 myönnetty Millennium-teknologiapalkinto on ehkä saanut myös suuren yleisön näkemään Torvaldsin merkityksen. Yksi vastaaja huomautti, että avoimen koodin tietojärjestelmät ovat tärkeitä etenkin pääomaköyhässä kolmannessa maailmassa, joten Torvaldsin työllä on suuri merkitys maailman kehityspolitiikalle.
Erkki Tuomioja, 67, on toiminut ulkoministerinä yhteensä runsaat kymmenen vuotta, ja hänen henkilökohtaiset verkostonsa ovat sen mukaiset. 60-lukulainen intellektuelli on pitänyt ihmisoikeudet ja globaalin oikeudenmukaisuuden Suomen ulkopolitiikan asialistalla.
Tasavallan presidentin poliittista valtaa on pala palalta nakerrettu, ja kuvaavaa onkin, että istuva presidentti sai vähemmän ääniä kuin kaksi edeltäjäänsä. Sauli Niinistö, 65, johtaa silti perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Etenkin suurvaltasuhteissa valtionpäämiesten henkilökohtaiset suhteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä.
Veteraanivaikuttaja Elisabeth Rehn, 79, on poliitikon uransa jälkeen kiertänyt ahkerasti maailmalla rauhantyötä tekemässä. Hän on profiloitunut erityisesti konfliktien heikoimpien osapuolten – naisten ja lasten – oikeuksien puolustajana.
Jutta Urpilainen, 38, on vetänyt valtiovarainministerinä usein tiukkaa linjaa EU-kysymyksissä ja vastustanut muun muassa yhteisiä eurobondeja. Vaikutusvalta kuitenkin romahti toukokuussa, kun Antti Rinne peittosi Urpilaisen Sdp:n puheenjohtajavaalissa.
Näin kysely tehtiin
Ulkopolitiikka lähetti kyselyn suomalaisista vaikuttajista maaliskuun alussa noin sadalle ihmiselle: poliitikoille, virkamiehille, tutkijoille, toimittajille sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajille.
Vastaajia pyydettiin nimeämään kymmenen vaikutusvaltaisinta suomalaista. Kyselyyn vastasi yhteensä 35 henkilöä. Suurin osa vastaajista oli suomalaisia, mutta useimmat työskentelevät kansainvälisten asioiden parissa. Lisäperspektiiviä antoivat muutamat Suomea seuraavat ulkomaiset toimittajat.
Kunkin vastaajan määriteltäväksi jätettiin, mitä vaikutusvaltaisuus tarkoittaa. Sen verran ohjeistettiin, että esiin voi nostaa niin näkyviä toimijoita kuin tuntemattomia taustavaikuttajia.
Vastaukset koottiin maaliskuun aikana. Jyrki Katainen ei ollut vielä ilmoittanut luopuvansa pääministerin tehtävästä, Jutta Urpilainen oli vielä Sdp:n puheenjohtaja ja Olli Rehn toimi komissaarina. Nyt kysely tuottaisi varmasti osin erilaisen tuloksen.
Osa vastaajista problematisoi kysymyksenasettelua ja yksi kieltäytyi vastaamasta, koska piti tehtävänantoon sisältyvää ”suurmiesajattelua” epäkiinnostavana.
Yksi vastaaja pohti vaikutusvaltaisuuden ja maineen suhdetta: esimerkiksi Kimi Räikkönen on mahdollisesti maailmanlaajuisesti kaikkein tunnetuin suomalainen, mutta onko hän vaikutusvaltainen? Kolme vastaajaa sisällytti Räikkösen listalleen.
Pari vastaajaa olisi halunnut tarjota listalleen myös edesmenneitä henkilöitä. Alvar Aallolla, Tove Janssonilla ja Jean Sibeliuksella töineen nähtiin yhä olevan vaikutusvaltaa Suomi-kuvan rakentamisessa ja Tove Janssonilla jopa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisessa.
Vain yksi on joukosta poissa
Yhden nimen heikkoa menestystä vaikuttajakyselyssä voi pitää yllättävänä: perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sai vain kaksi mainintaa. Der Spiegel -lehti valitsi Soinin kesällä 2012 yhdeksi Euroopan kymmenestä vaarallisimmasta poliitikosta, perusteena Soinin euroskeptinen politiikka.
Soinin huonoon menestykseen on pari mahdollista selitystä. Yksi on se, että vastaajat halusivat nimetä vain sellaisia vaikuttajia, joiden tekemisiä he itse arvostavat. Soini on saanut laajan kansansuosion, mutta monille politiikan ja talouden eliitin edustajille hän on punainen vaate.
Toinen selitys on se, ettei Soinin vaikutusvaltaa ehkä nähdä Suomessa lainkaan niin merkittävänä kuin Spiegelin toimituksessa. Suomessa Soini teki poliittista historiaa vuoden 2011 vaalivoitolla, mutta hänen kansain-väliset näyttönsä ovat lopulta melko vähäiset. Kausi europarlamentissakin jäi alle kahden vuoden pituiseksi.
