Kirjan takakansi on kerrankin oikeassa. Kyseessä on toimiva trilleri: länsimaalainen on soluttautunut al-Qaidaan.
Morten Storm varttui tanskalaisen yhteiskunnan ankealla laidalla. Hän yritti ensimmäistä aseellista ryöstöä vain 13-vuotiaana vuonna 1989. Muslimisiirtolaisystäviensä kautta hän syventyi profeetta Muhammedin elämään ja tuli uskoon.
Heikkojen puolta pitänyt Storm tunsi löytäneensä islamista itsekuria, armoa ja oikeudenmukaisuutta. Kääntymisen merkkinä Morten muutti etunimensä Muradiksi.
Loppukesästä 1997 kookas punatukkainen mies lähti uskonsa syventämiseksi Jemeniin, josta oli tullut hänen kaltaistensa länsimaisten kiihkokäännynnäisten magneetti. Eliittiä ja valtakoneistoja vihannut Storm imi itseensä salafismin yksinkertaista oppia, joka saarnasi paluuta islamin puhtaille alkujuurille.
Matkoillaan Jemenin aavikoilla, Somaliassa ja Euroopan kaupungeissa Storm tutustui henkilöihin, jotka olivat kuin suoraan jihadistien Kuka kukin on -kirjasta: esimerkiksi karismaattiseen al-Qaida-johtajaan Anwar al-Awlakiin ja Lutonissa asuneeseen Omar Bakriin, jonka johtaman järjestön jäsenten epäillään osallistuneen Lontoon terrori-iskuihin 2005. Stormista tuli suhteidensa ansiosta salafistipiirien julkkis.
Murad Storm loi moneen jihadistiin luottamukselliset suhteet. Niistä oli hyötyä Tanskan, Britannian ja Yhdysvaltojen tiedustelupalveluille, joille Storm sittemmin alkoi vakoilla. Hän vaihtoi puolta menetettyään uskonsa: hän oli tajunnut olevansa kapinallinen mutta ei kiihkouskovainen. Väkivaltainen salafismi ei vastannutkaan hänen käsitystään oikeudenmukaisuudesta ja vapaan tahdon toteutumisesta.
Storm välitti tiedustelupalveluille vuosien ajan tietoja, jotka olivat joillekin jihadisteille kohtalokkaita. Hän lopetti vakoilun, kun alkoi epäillä, että CIA halusi tappaa hänetkin vakoilukeikalla Jemenissä.
Storm pohtii kirjassaan myös laajemmin syitä, jotka ajavat itsensä ulkopuolisiksi ja syrjityiksi tuntevia ihmisiä ääri-islamiin. Stormin mukaan terrorismiin turvautuvien muslimien joukossa on muitakin kuin yhteiskunnan hylkäämiä ja katkeroituneita. Sekä käännynnäisissä että islamiin kasvaneissa terroristeissa on hyväosaisia, jotka ovat kokeneet uskontonsa vuoksi halveksuntaa ja epäoikeudenmukaisuutta.
Radikalisoitumista lisää myös lännen tapa pommittaa ensin ja ehkä pahoitella sitten. Terroritekojen estämiseksi keskeistä on Stormin mukaan henkilötason tiedustelutieto. ”Yksinäisiä susia” ei tunnisteta lennokein, eikä pelkkä elektroninen kuuntelu anna riittävästi varmaa tietoa terroristien suunnitelmista ja liikkeistä.
Masentavaa muttei yllättävää on lukea, kuinka kyynisesti tiedustelupalvelut toimivat. Tärkeintä on saada omalle palvelulle voittoja toisen nenän edestä. Lakeja voi rikkoa.
Storm ei mielestään saanut riittävää korvausta työstään tiedustelupalveluille. Nyt hän elää Britanniassa piilossa ja pelkää entisten uskontoveljien kostoa.
Kirjoittaja on MTV3:n ulkomaantoimittaja.
