Mitä vähemmän nuori muslimi tuntee islaminuskon sisältöä, sitä todennäköisemmin hän antaa jonkun ulkopuolisen määritellä paikkansa uskonnon sisällä.
Tämä on Lamya Kaddorin kirjan perusteesi. Syyrialaisille vanhemmille Saksassa syntynyt tytär on islaminuskon opetuksen pioneereja synnyinmaassaan.
Kaddor järkyttyi kuullessaan, että viisi hänen entistä oppilastaan oli lähtenyt Saksasta Syyriaan raaoista otteistaan tunnetun Isis-terroristijärjestön riveihin. Neljä viidestä palasi pian takaisin illuusionsa menettäneinä: Syyriassa rintamajako ei ollut niin mustavalkoinen kuin värvääjät olivat väittäneet, vaan muslimit tappoivat muslimeja.
Kaddorin mukaan nuorten kiinnostuksessa Isisin toimintaan on nuorisokapinoinnin aineksia. Monet nuoret muslimit katsovat, että heillä ei ole mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen nousuun, ja pitävät itseään uskonnollisina, vaikka käytännössä islam ei heidän arkipäivässään juuri tunnu.
Jyrkän linjan salafistisen liikkeen edustajien on helppo soluttautua tähän löyhästi islaminuskoisten nuorten joukkoon, joille uskonnon varsinainen sisältö on vieras. Salafistit tarjoavat nuorille kunnioitusta ja yhteisöllisyyttä, ja yhteisöllisyyden muodostajana kovan linjan uskontulkintojen merkitys korostuu.
Kantasaksalaiset eivät läheskään aina hyväksy edes kolmannen polven maahanmuuttajia saksalaisiksi, ja toisaalta vanhempien kotimaa tuntuu nuorille jo vieraalta. Niinpä he alkavat tuntea itsensä ensi sijassa muslimeiksi ja viehtyvät uskonnollisiin ääritulkintoihin.
Toisaalta muslimien kärsimykset maailmalla ovat vaikuttaneet salafismin nousuun Saksassa jopa enemmän kuin kotimaiset jännitteet, Kaddor kirjoittaa. Hänen mukaansa saksalaisen salafismin juuret ovat Bosnian sodassa 1990-luvulla. Muslimeja vainottiin, ja sotaan osallistui islamistitaistelijoita, joista osa pakeni Saksaan.
Kaddor kaipaa muslimien sisäistä keskustelua uskonnosta ja sen suuntauksista. Keskustelua vauhdittaakseen Kaddor perusti Saksaan vuonna 2010 Liberaalin islamilaisen liiton. Liiton kanta, jonka mukaan homoseksuaalisuus ei ole ristiriidassa uskonnon kanssa, kauhistutti konservatiiveja. Kaddoria syytettiin uskonnon vesittämisestä, ja vihapostissa häntä kehotettiin panemaan huivin päähänsä ennen kuin alkaa puhua islamista.
Saksan muslimeista vain noin viidennes kuuluu uskonnollisiin yhdistyksiin tai seurakuntiin. Ne edustavat yleensä konservatiivista suuntausta. Kaddor uskoo liberaalin linjan vahvistuvan aikaa myöten, mutta pitää naiivina uskoa siihen, että liberaalin linjan avulla salafismi ja muut äkkijyrkät suuntaukset voitaisiin karsia maailmasta kokonaan.
Kaddor vaatii muslimeja itse asettamaan rajat fanaatikoille. Hänen mielestään salafismi ja islamin vihaaminen ovat saman kolikon kaksi puolta.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
