Vaakalaudalla eivät ole ainoastaan Kreikan talous ja kreikkalainen demokratia vaan demokratian tulevaisuus koko EU:n alueella. Näin sanoo Gianis Varoufakisin uusimmassa kirjassaan Adults in the Room. Kreikan valtiovarainministerinä vasemmistolaisen Syriza-puolueen muodostamassa hallituksessa vuonna 2015 toiminut Varoufakis käsittelee kirjassaan kattavasti lyhyeksi jäänyttä ministerikauttaan.
Eritoten hän kertaa Kreikan velkakriisiä koskevia neuvotteluita Euroopan komission, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin kanssa. 500-sivuinen teos on intensiivinen, monella asiatasolla etenevä mammutti. Kirjassa Varoufakis rakentaa altavastaajan näkökulmasta kuvaa brutaalista ja häpeällisestä EU:sta, jossa demokraattinen päätöksenteko häviää virkamiesten ja poliitikkojen vallanhalulle.
Kirjan traaginen huipennus on hetki, jona edellä mainittu troikka on pakottanut leikkaus- ja kuripolitiikkaa vastustaneen Kreikan hallituksen kesällä 2015 polvilleen. Taloussanktioiden kiristämä ja nurkkaan ajettu hallitus hyväksyi vastustamansa kolmannen säästöpaketin elokuussa 2015, vaikka yli 61 prosenttia kansasta vastusti heinäkuisessa kansanäänestyksessä uutta säästöpakettia.
Poliittiseen talouteen erikoistuneena tutkijana Varoufakis tiedostaa, mitä katastrofaalisia seurauksia talouspolitiikan epäpolitisoinnilla on demokratian näkökulmasta. Monesti kertomuksen analyyttinen ote kuitenkin jää jalkoihin, kun Varoufakis kauhistelee virkamiesten ja poliitikkojen vallanhalua.
Italialainen filosofi ja sosiologi Maurizio Lazzarato käsittelee velkasuhdetta nykytalouspolitiikassa valtakriittisesti. Lazzaraton avulla voi paremmin ymmärtää, kuinka velkasuhteesta tehtiin Kreikan tilanteessa kaikkea muuta politiikka säätelevä periaate, johon mikään poliittinen päätöksenteko ei voi kajota.
Demokratian kuristuksesta talouselämän kourissa on kirjoittanut myös yhdysvaltalainen politiikan teoreetikko Wendy Brown. Brown näyttää, kuinka demokratian ytimessä olevan demoksen, päätöksentekovaltaisen kansan, käsite homo politicuksena on hävinnyt kilpailun talouselämän homo economicukselle. Samalla keinot vaikuttaa politiikkaan demokraattisesti haihtuvat huomaamattomasti ilmaan.
Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään Kreikassa ensi vuonna. Maassa ainoa jäljelle jäänyt iso puolue, joka voi vilpittömästi sanoa vastustavansa talouskuripolitiikkaa, on euroskeptinen, äärioikeistolainen ja väkivaltaa ihannoiva Kultainen aamunkoitto. Liberaalin demokratian kannattajilla on aihetta olla huolissaan. Suuri kysymys on, mihin suuntaan EU:n vaihtoehdottoman talouspolitiikan aiheuttama trauma, joka kärjistyi Kreikan kriisin aikana, on sysännyt jäsenvaltioita.
Kirjoittaja on käytännöllisen filosofian tohtoriopiskelija Helsingin yliopistossa.
