Rationaalisten optimistien mukaan ihmiskunta selviää väestöräjähdyksen ja ruokapulan kaltaisista megaluokan ongelmista. Maapallon väestö jatkaa kasvuaan, mutta ilman katastrofaalisia seurauksia, toisin kuin Thomas Malthus ennusti 1830-luvulla tai Paul Ehrlich 1960-luvulla.
Microsoftin monitieteistä tutkimuslaboratoriota Cambridgessa johtava Stephen Emmott liittyy kirjassaan tunnettujen rationaalisten pessimistien joukkoon. Kirja etenee lyhyin malthusilaisin päätelmin kohti yhä synkempiä tulevaisuudenkuvia.
Emmott perustelee teesinsä pääosin vakuuttavasti. Maapallon väestö on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1980 jälkeen ja jatkaa jyrkkää nousua kohti kymmentä miljardia. Väestönkasvulla on suora yhteys ilmastonmuutokseen, sillä ruoantuotanto on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen lähteitä.
Ilmaston lämpeneminen puolestaan heikentää maapallon kykyä ruokkia miljardeja uusia nälkäisiä suita. Viljelymaa vähenee, kun kaupungit ja asvaltoidut alueet laajenevat.
Mikään ei viittaa siihen, että fossiilisten polttoaineiden kulutus kääntyisi laskuun, Emmott toteaa. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat kasvaneet 30 prosenttia sen jälkeen kun Kiotossa solmittiin kansainvälinen sopimus niiden vähentämiseksi vuonna 1997.
Lopuksi Emmott kysyy kollegaltaan, mitä tämä aikoo tehdä tällaisessa maailmassa. Kirjan viimeisellä sivulla lukee vain kollegan vastaus: ”Opettaa poikani käyttämään asetta.”
Se on toki iskevä päätös kirjalle, joka yrittää herätellä lukijaa ajattelemaan kulutuskeskeisen elämäntavan seurauksia. Tyylilajin ongelma on, että matkan varrella jää kääntämättä monta kiveä, kun muutoksen tekemiseen on vielä mahdollisuuksia. Ainakin ruoantuotannossa ihmiskunta on toistaiseksi osoittanut hämmästyttävää neuvokkuutta.
