Virolainen uutissivusto kertoi hiljattain isoäidin hoitamasta lapsesta, joka sairasti harvinaista ihotautia. Perhe toivoi lukijoilta rahoitusta kylpyammeeseen. Rahaa kertyikin niin paljon, että he saavat kokonaisen talon.
Tapaus kertoo siitä, että yhteiskunnan tuki on Virossa hädän tullen usein riittämätön. Mutta se voi kertoa myös ihmisten valmiudesta tukea heikompia enemmän kuin on mahdollista nykyisen yhteiskuntapoliittisen mallin puitteissa.
Hyväntekeväisyyden suosio on Virossa kasvanut, mikä voi olla merkki suuremmastakin ajattelun muutoksesta. Vielä 1990-luvulla maassa ajateltiin, että jokainen on oman onnensa seppä. Nyt tällainen ajattelu on jäänyt taakse.
Virossa on itsenäistymisestä lähtien noudatettu hyvin liberaalia talouspolitiikkaa. Se on tuonut maalle kansainvälistä mainetta uusliberalismin koelaboratoriona.
Viro otti tasaveron käyttöön ensimmäisenä Euroopan maana 1990-luvun alussa. Sittemmin sen ovat omaksuneet myös Latvia, Liettua, Ukraina, Venäjä ja monet muut entisen sosialistileirin maat.
”Virolaiset poliitikot ovat taitavasti osanneet vakuuttaa, että uusliberaali malli tuo menestystä lopulta kaikille, kunhan vain vielä vähän kestämme”, sanoo innovaatiopolitiikan professori Rainer Kattel Tallinnan teknillisen korkeakoulun Ragnar Nurksen instituutista.
Mallin ytimen muodostavat tasaveron lisäksi yritysten nollavero ja matala omaisuusvero. Tulot valtion budjettiin karttuvat pääasiassa kulutusveroista ja työnantajamaksuista.
Viro onnistui pitämään valtiontaloutensa kunnossa jopa vuosien 2008–2010 laman aikana, mistä se sai kehuja EU:n komissiolta. Viron valtionvelka on EU:n pienin suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Maan budjetti on lähes tasapainossa, vaikka talous onkin tänä vuonna kääntynyt laskuun.
Katse Suomenlahden yli
Viron kansantalous voi siis hyvin. Entä kansa?
”Talousmallin sosiaalinen hinta on aina ollut tiedossa. Hinta on hyvin korkea, jos katsomme vanhempaa sukupolvea, kansallisia vähemmistöjä, maaseudun ihmisiä ja varsinkin naisia”, sanoo professori Kattel.
Eri ryhmien väliset toimeentuloerot ovat huomattavat: venäjänkieliset ansaitsevat Virossa noin 20 prosenttia vähemmän kuin vironkieliset. Naiset puolestaan ansaitsevat peräti 30 prosenttia vähemmän kuin miehet. Miesten ja naisten palkkaero on EU:n suurin.
Naisten köyhyys heijastuu lapsiin. Viron tilastokeskuksen tänä vuonna julkaiseman selvityksen mukaan yhdeksän prosenttia lapsista eli noin 20 000 lasta elää syvässä aineellisessa puutteessa. Lasten köyhyys on ollut yksi julkisen keskustelun puheenaiheista jo parin vuoden ajan.
Vuosien 2008–2010 laman aikana kymmenettuhannet virolaiset lähtivät töihin Ruotsiin ja Suomeen, joissa valtio osallistui investointeihin ja talouden elvyttämiseen enemmän kuin Virossa.
”Se auttoi etenkin kriisin aikana, kun rakennussektorilla oli puolet vähemmän työtä kuin aiemmin”, sanoo Kattel.
Suomen eläketurvan tuoreen tilaston mukaan 75 000 Suomessa työskentelevää virolaista maksaa nyt sosiaalimaksunsa Suomessa.
Ongelmia on aiheutunut siitä, että jotkut Suomessa töissä käyvät miehet eivät maksa Virossa oleville lapsilleen elatusmaksuja tai saamiaan lapsilisiä. Yleisesti ottaen työssäkäynnillä Suomessa on kuitenkin ollut Kattelin mukaan myönteinen vaikutus Virolle.
Viron malli on houkuttanut suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrittäjiä muuttamaan Suomesta Viroon, tai ainakin uhkaamaan muutolla julkisessa keskustelussa. Samaan aikaan Virossa toimivat yritykset valittavat työvoimapulasta.
Mutta jos Viron malli on lisännyt Suomessa painetta keventää yritysverotusta, on Suomen malli vastaavasti lisännyt Virossa painetta sosiaalijärjestelmän parantamiseen. Suomeen muuttaneet virolaiset työntekijät kiittelevät lehdistön haastatteluissa yksinhuoltajille ja lapsiperheille Suomessa myönnettäviä tukia.
Demarien suosio on noussut
Viron hallituskokoonpano vaihtui maaliskuussa, kun maata pitkään johtanut reformipuolue vaihtoi kesken melko vakaan kauden oikeistolaisen hallituskumppaninsa, Isänmaan ja Res Publican liiton, sosiaalidemokraatteihin.
Sosiaalidemokraatit ovat olleet aiemminkin hallituksessa, mutta heillä ei ole ollut suurta painoarvoa. Vuonna 2009 puolue heitettiin ulos hallituksesta, kun se ei hyväksynyt irtisanomisia helpottanutta uutta lainsäädäntöä.
Reformipuolue on avoimesti kertonut, että hallituskumppanin vaihdon syy oli valmistautuminen ensi vuoden parlamenttivaaleihin. Vetämällä demarit hallitusvastuuseen reformipuolue pyrkii pysäyttämään heidän suosionsa nousun. Samalla reformipuolue yrittää itse profiloitua sosiaalisempana puolueena.
Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten, ennen Viron liittymistä EU:hun, sosiaalidemokraattien kannatus parlamenttivaaleissa oli vain seitsemän prosenttia. Puolueen nimikin oli vuoteen 2004 asti Maltilliset (Mõõdukad), koska sosiaalidemokratia olisi muistuttanut monia sosialismista ja neuvostomiehityksen ajasta.
Tasaverojärjestelmä on yksinkertainen, mutta se ei yksin takaa menestystä taloudelle. Olisi tärkeää, että ihmisillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet.
Enää sosiaalidemokratia ei kammota virolaisia, sillä puolue on tasaisesti kasvattanut kannatustaan. Huhtikuussa julkaistun mielipidekyselyn mukaan demarit oli noussut Viron suosituimmaksi puolueeksi, jota kannatti 28 prosenttia äänestäjistä.
Professori Rainer Kattelin tulkinnan mukaan virolaisten ajattelu on muuttunut: ihmiset ovat ymmärtäneet, että nykyisen politiikan vallitessa kaikki eivät saakaan talouskasvusta osaansa.
Viron oikeistopuolueet ovat 20 vuoden ajan painottaneet, että kun talous kasvaa, kaikki vaurastuvat.
”Monet ovat ymmärtäneet, ettemme voi odottaa vielä 20:tä vuotta, vaan jotakin on tehtävä. Tämä on yksi syy siihen, että näemme nyt sosiaalidemokraatit hallituksessa”, sanoo Kattel.
Yksi osoitus politiikan muutoksesta on, että maaliskuussa aloittanut uusi hallitus nosti ensi töikseen lapsilisän 45 euroon, kun se oli aiemmin 19 euroa ensimmäisestä ja toisesta lapsesta. Korotus oli sosiaalidemokraateille kynnyskysymys uutta hallitusta muodostettaessa.
Ensi vuoden vaalit voisivat tuoda Virossa muutoksen kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta Viron vaaliasetelmissa on yleensä kyse paljolti muusta kuin yhteiskuntapoliittisesta suunnasta.
”Edgar Savisaar on kirstun naula, joka estää muutoksen vaaleissa”, Kattel sanoo.
Tallinnan pormestari, keskustapuolueen puheenjohtaja Edgar Savisaar on Viron kiistellyimpiä poliitikkoja. Hänellä on poikkeuksellisen hyvät suhteet Venäjään ja Viron venäläisvähemmistöön. Muut puolueet taas eivät halua olla Savisaaren keskustan kanssa missään tekemisissä.
Viime maaliskuussa Savisaar kävi Moskovassa esitelmöimässä Venäjän ulkoministeriön alaisessa Diplomatian akatemiassa. Tämä vahvisti Virossa mielikuvaa Savisaaresta ”Venäjän miehenä”.
Moskovassa Savisaar totesi, että oikeistoliberaali hallitus on aiheuttanut Virolle enemmän tuhoa kuin toinen maailmansota. Esitelmä osui samaan aikaan Venäjän Krimin-miehityksen kanssa, ja venäläisen Ria Novostin haastattelussa Savisaar hyväksyi Krimin liittämisen Venäjään, mikä raivostutti monia virolaisia. Tallinnan lentokentällä kommenttia odottaneet virolaistoimittajat hän työnsi sivuun kyynärpäätaktiikalla.
Kattel arvioikin, että monet oikeistolaiset vastustavat vaaleissa pikemmin Savisaarta kuin vasemmistoa. Demaritkaan eivät halua tehdä yhteistyötä Savisaaren kanssa, vaan heidän on pyrittävä kompromisseihin oikeistopuolueiden kanssa.
Verotuksesta väitellään vihdoin
Viron tasaveromallin arvostelu oli pitkään tabu, sillä mallia on pidetty talouskasvun edellytyksenä. Demarit kuitenkin ajavat verotuksen muuttamista lievästi progressiiviseksi.
Kansalaiset kannattivat jo vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa melko yksimielisesti tasaisempaa tulonjakoa. Vastaajista 64 prosenttia kannatti ajatusta, että suurituloisten pitäisi maksaa isompia veroja kuin pienituloisten. Vain 20 prosenttia vastaajista hyväksyi väittämän: ”On täysin hyväksyttävää, että liikemiehet saavat suuria voittoja, sillä loppujen lopuksi siitä hyötyvät kaikki.”
Kuluvan vuoden aikana jopa jotkut Virossa vaikuttavat liikemiehet ja yrittäjät ovat liittyneet tasaisemman tulonjaon kannattajiin.
”Tulojen oikeudenmukaisempaan jakaantumiseen on kiinnitettävä huomiota, sillä muuten tulee vallankumouksia tai sotia”, Bank of Saint Petersburgin pankkineuvoston puheenjohtaja Indrek Neivelt sanoi Eesti Päevalehdessä viime vuoden lopulla.
Logistiikka-alan yrittäjä Karli Lambot arvosteli maaliskuussa Postimees-lehteen kirjoittamassaan kolumnissa tuloveron laskemista 21 prosentista 20 prosenttiin.
Lambot kritisoi sitä, että Virossa ”varakkaiden ja hyvin toimeentulevien omistajien ja yrittäjien panos valtion budjettiin on matalin Euroopassa”. Hän laski nettoavansa itse veroasteen muutoksesta 5 000 euroa vuodessa.
Professori Kattel pitää epätasa-arvoa Viron keskeisenä ongelmana.
”Tasaverojärjestelmä on yksinkertainen, mutta se ei yksin takaa menestystä taloudelle. Olisi tärkeää, että ihmisillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet”, Kattel sanoo.
Virosta puuttuu hänen mielestään yhteiskunnan sisäisen konfliktin perinne. Pohjoismaissa konflikti on institutionalisoitu: ammattiyhdistykset ja työantajat joutuvat neuvottelemaan vuodesta toiseen.
Virossa ihmisten verotiedot ovat salaisia, eikä palkkaa paljasteta edes työpaikkailmoituksissa. Kukin neuvottelee itse palkkansa. Ammattiyhdistyksiin kuuluu vain murto-osa väestöstä.
”Meillä ei ole kanavia, joissa vastakkaiset mielipiteet tulisivat esiin. Tästä voi jäädä vaikutelma, ettei vastakkainasettelua olisi”, sanoo Kattel.
Uuteen hallitussopimukseen on kuitenkin kirjattu, että asioista neuvotellaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.
Pääministeri on valmis dialogiin
Virolaiset ovat aiemmin nielleet poliitikkojen ikävät päätökset mukisematta, mutta parin viime vuoden aikana tämä on muuttunut. Talvella 2012 Tarton ja Tallinnan kaduilla oli enemmän virolaisia mielenosoittajia kuin kertaakaan koko itsenäisyyden palautuksen jälkeen. Parituhatta nuorta vastusti tekijänoikeuksia ja piratismia koskevaa kansainvälistä Acta-sopimusta.
Pääministeri Andrus Ansip leimasi parlamentissa Acta-sopimuksen vastustajat huumeidenkäyttäjiksi, joiden kannattaisi suojata päänsä foliohatuilla. Tämä suututti ihmisiä, ja Virossa käynnistyi varsinainen protestivuosi.
”Pienen ryhmän tyytymättömyydestä, protestista ja pelosta kasvoi valtava vastaliike koko hallituksen tyyliä vastaan”, sanoo kansalaisyhteiskuntaan erikoistunut asiantuntija Hille Hinsberg Praxis-tutkimuslaitoksesta.
Ennennäkemättömän laajat opettajien ja lääkäreiden lakot havahduttivat koko yhteiskuntaa. Reformipuolue joutui ensin vaalirahaskandaalin ja sitten lukuisten muiden skandaalien keskipisteeksi.
Hinsberg arvioi, että virolaisten protestointi kohdistui ensisijaisesti vallankäyttäjien hallitsemistapaan, ei niinkään uusliberaaliin talouspolitiikkaan.
Politiikan tyyli onkin ehkä muuttumassa. Uusi pääministeri Taavi Rõivas pyrkii keskustelevampaan johtamistyyliin. Hallitussopimukseen on kirjoitettu kokonainen luku otsikolla ”Demokratia ja osallistuminen”. Tällaista kansalaisyhteiskunnan huomioimista ei Virossa ole aiemmin nähty, Hinsberg korostaa. ·
Viro on yhä Baltian veturi
Viro liittyi Baltian maista ensimmäisenä euroon 2011. Tänä vuonna euron otti käyttöön Latvia, ja Liettua harkitsee seuraavansa perässä ensi vuonna, mahdollisen kansanäänestyksen jälkeen.
Vuosien 2008–2010 finanssikriisistä Viro selvisi Baltian maista ensimmäisenä. Virossa on yhä suurempi keskipalkka ja suuremmat eläkkeet kuin Latviassa ja Liettuassa. Korruptio on Virossa huomattavasti vähäisempää kuin muissa Baltian maissa.
Viime aikoina Viro on nostettu sotilasliitto Natossa esiin mallimaana, koska sen puolustuskulut yltävät Naton suosittelemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Liettuan ja Latvian puolustuskulut ovat alle prosentin.
Viro ei kuitenkaan ole enää yhtä selkeä malli muille kuin 1990-luvulla, arvioi Baltian politiikan professori Andres Kasekamp Tarton yliopistosta. Silloin Viro toteutti muita nopeammin suuret uudistukset ja pääsi ensimmäisenä neuvottelemaan EU-jäsenyydestä.
Osittain Baltian maiden kehitys kulkee samaan suuntaan luonnostaan ilman, että maat seuraisivat toisiaan. Latviassa on virinnyt samantapainen sisäpoliittinen keskustelu verotuksen muuttamisesta kuin Virossakin.
Virossa kahta muuta Baltian maata ei koskaan nähdä mallina, vaikka joskus voisi olla aihettakin. Latvia onnistui talouskriisin aikana toteuttamaan hallintoreformin ja kuntaliitokset, joita Virossa on haudottu tuloksetta vuosia.
Kirjoittaja on Virossa asuva vapaa toimittaja.
