Analyysi

Vaikuttavin viisikko

Olli Rehn ja Martti Ahtisaari saivat ylivoimaisesti eniten ääniä Ulkopolitiikka-lehden kyselyssä Suomen merkittävimmistä vaikuttajista maailmalla. Kymmenen kärkeen nousi vain kaksi nimeä politiikan ulkopuolelta.

Teksti:
Julkaistu: 11.5.2014

Kaksi on Suomessa ylitse mui­den, Olli Rehn ja Martti Ahti­saari. Siltä näyttää tulos Ulkopolitiikka-lehden kyselyssä, jossa yhteensä 35 kotimaista ja ulkomais­ta asiantuntijaa nimesivät kansainvälisesti vaikutusvaltaisimpia suomalaisia.

Kysely ei edusta tarkkaa tiedettä, mutta Rehnin ja Ahtisaaren kaula muihin vaikuttajiin on niin selvä, että Suomella voi sanoa olevan kaksi kuningasvaikut­tajaa. Kaikki muut sijoitukset kymmenen kärjessä ovat niin lähellä toisiaan, että muutamakin lisä-ääni olisi voinut muut­taa sijojen 3–10 järjestystä.

Vastauksissa painottuvat politiikan nimet, mutta esiin nousi myös tieteen, talouden ja kulttuurin vaikuttajia. Kirjai­lija Sofi Oksanen ja kapellimestari Esa-Pekka Salonen jäivät niukasti kymmenen kärjen ulkopuolelle.

Viisi vuotta sitten tehdyssä vastaa­vassa kyselyssä kärjessä olivat samat miehet, tosin eri järjestyksessä: Ahtisaa­ri piti ykköstilaa, kakkosena oli Jorma Ollila ja Olli Rehn kasvoi vielä korkoa kolmannella sijalla.

Kymmenen vuotta EU:n komissaa­rina toiminut Olli Rehn, 52, mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Rehniä pidet­tiin jopa José Manuel Barroson jälkeen vaikutusvaltaisimpana komission jäse­nenä. Rehnin jakso talouskomissaarina osui talouden kriisivuosiin, ja Rehn on näin ollut avainasemassa linjaamas­sa EU:n talousratkaisuja. Noudatettu talouspolitiikka on johtanut myös ko­vaan kritiikkiin Rehniä kohtaan.

Rauhanneuvottelijana ansioitunut presidentti Martti Ahtisaari, 76, ei ole viime vuosina ollut yhtä näkyvissä teh­tävissä kuin aiemmin, mutta on tänäkin vuonna vieraillut The Elders -ryhmän jäsenenä Iranissa ja Myanmarissa. Eräs vastaaja pohti, vieläkö Ahtisaari kuuluisi vaikutusvaltaisimpien suomalaisten lis­talle, mutta totesi: ”Hänellä on ainakin potentiaalista arvovaltaa vielä jäljellä, jos hän emerituksena haluaa sitä käyttää.”

Jorma Ollila, 63, julkaisi viime syksy­nä muistelmansa, mutta ei ole suinkaan siirtynyt vain keinutuoliin menneitä miettimään. Ollilan nykyinen asema Shellin hallituksen puheenjohtajana nos­ti hänet vaikuttajakyselyn kolmannelle sijalle. Erään vastaajan mukaan Shell-mandaatilla ”ovet aukeavat jokaisen maan pääministerin luo”.

Presidentti Tarja Halonen, 70, on eläkkeelle jäätyään toiminut muun mu­assa YK:n väestö- ja kehityskonferenssin korkean tason työryhmän rinnakkais­puheenjohtajana. Halosen sanotaan olevan kansainvälisen kehityspolitiikan kuvioissa ”yllättävän sisäpiirissä, vaikka sitä ei Suomessa huomaa”. Suomen en­simmäisenä naispresidenttinä Halosella on myös pysyvää merkitystä lasikattojen murtajana.

Pääministeri Jyrki Kataisen, 42, tär­kein työkenttä on ollut Suomi, mutta vaikutusvalta ulottuu kotimaan rajojen yli. Parhaan luottoluokituksen säilyt­täneen euromaan pääministerin sana on painanut Euroopassa. Katainen on myös pitkäaikainen vaikuttaja Euroopan kansanpuolueen EPP:n riveissä. Kataisen kurssi voi vielä nousta, mikäli hänet vali­taan merkittävään EU-virkaan.

Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjän Linus Torvaldsin, 44, nousua aivan kärjen tuntumaan voi ehkä pitää kyselyn yllä­tyksenä. Torvaldsin ansiot on toki tun­nettu etenkin ohjelmistoharrastajien piirissä jo pitkään, mutta Torvaldsille vuonna 2012 myönnetty Millennium-teknologiapalkinto on ehkä saanut myös suuren yleisön näkemään Torvaldsin merkityksen. Yksi vastaaja huomautti, että avoimen koodin tietojärjestelmät ovat tärkeitä etenkin pääomaköyhässä kolmannessa maailmassa, joten Torvald­sin työllä on suuri merkitys maailman kehityspolitiikalle.

Erkki Tuomioja, 67, on toiminut ulkoministerinä yhteensä runsaat kym­menen vuotta, ja hänen henkilökoh­taiset verkostonsa ovat sen mukaiset. 60-lukulainen intellektuelli on pitänyt ihmisoikeudet ja globaalin oikeuden­mukaisuuden Suomen ulkopolitiikan asialistalla.

Tasavallan presidentin poliittista valtaa on pala palalta nakerrettu, ja kuvaavaa onkin, että istuva presidentti sai vähemmän ääniä kuin kaksi edel­täjäänsä. Sauli Niinistö, 65, johtaa silti perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa yh­teistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Etenkin suurvaltasuhteissa valtionpää­miesten henkilökohtaiset suhteet voivat olla ratkaisevan tärkeitä.

Veteraanivaikuttaja Elisabeth Rehn, 79, on poliitikon uransa jälkeen kiertä­nyt ahkerasti maailmalla rauhantyötä tekemässä. Hän on profiloitunut erityi­sesti konfliktien heikoimpien osapuolten – naisten ja lasten – oikeuksien puolus­tajana.

Jutta Urpilainen, 38, on vetänyt valtiovarainministerinä usein tiukkaa linjaa EU-kysymyksissä ja vastustanut muun muassa yhteisiä eurobondeja. Vaikutusvalta kuitenkin romahti touko­kuussa, kun Antti Rinne peittosi Urpilai­sen Sdp:n puheenjohtajavaalissa.

Näin kysely tehtiin

Ulkopolitiikka lähetti kyselyn suomalai­sista vaikuttajista maaliskuun alussa noin sadalle ihmiselle: poliitikoille, vir­kamiehille, tutkijoille, toimittajille sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajille.

Vastaajia pyydettiin nimeämään kymmenen vaikutusvaltaisinta suoma­laista. Kyselyyn vastasi yhteensä 35 henkilöä. Suurin osa vastaajista oli suomalaisia, mutta useimmat työsken­televät kansainvälisten asioiden parissa. Lisäperspektiiviä antoivat muutamat Suomea seuraavat ulkomaiset toimittajat.

Kunkin vastaajan määriteltäväksi jätettiin, mitä vaikutusvaltaisuus tar­koittaa. Sen verran ohjeistettiin, että esiin voi nostaa niin näkyviä toimijoita kuin tuntemattomia taustavaikuttajia.

Vastaukset koottiin maaliskuun aikana. Jyrki Katainen ei ollut vielä ilmoittanut luopuvansa pääministerin tehtävästä, Jutta Urpilainen oli vielä Sdp:n puheenjohtaja ja Olli Rehn toimi komissaarina. Nyt kysely tuottaisi var­masti osin erilaisen tuloksen.

Osa vastaajista problematisoi kysy­myksenasettelua ja yksi kieltäytyi vas­taamasta, koska piti tehtävänantoon sisältyvää ”suurmiesajattelua” epäkiin­nostavana.

Yksi vastaaja pohti vaikutusvaltai­suuden ja maineen suhdetta: esimer­kiksi Kimi Räikkönen on mahdollisesti maailmanlaajuisesti kaikkein tunnetuin suomalainen, mutta onko hän vaikutus­valtainen? Kolme vastaajaa sisällytti Räikkösen listalleen.

Pari vastaajaa olisi halunnut tarjota listalleen myös edesmenneitä henkilöi­tä. Alvar Aallolla, Tove Janssonilla ja Jean Sibeliuksella töineen nähtiin yhä olevan vaikutusvaltaa Suomi-kuvan rakentamisessa ja Tove Janssonilla jopa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisessa.

Vain yksi on joukosta poissa

Yhden nimen heikkoa menestystä vaikuttajakyselyssä voi pitää yllättävänä: perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sai vain kaksi mainintaa. Der Spiegel -lehti valitsi Soinin kesällä 2012 yhdeksi Euroopan kymmenestä vaarallisim­masta poliitikosta, perusteena Soinin euroskeptinen politiikka.

Soinin huonoon menestykseen on pari mahdollista selitystä. Yksi on se, että vastaajat halusivat nime­tä vain sellaisia vaikuttajia, joiden tekemisiä he itse arvostavat. Soini on saanut laajan kansansuosion, mutta monille politiikan ja talouden eliitin edustajille hän on punainen vaate.

Toinen selitys on se, ettei Soinin vaikutusvaltaa ehkä nähdä Suomessa lainkaan niin merkittävänä kuin Spiegelin toimituksessa. Suomessa Soini teki poliittista historiaa vuoden 2011 vaalivoitolla, mutta hänen kansain-väliset näyttönsä ovat lopulta melko vähäiset. Kausi europarlamentissakin jäi alle kahden vuoden pituiseksi.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu