Saksan kristillisdemokraatteja edustava Hans-Gert Pöttering, 68, on EU-politiikan veteraani. Hän on ainoa meppi, joka on istunut Euroopan parlamentissa yhtäjaksoisesti ensimmäisistä, vuoden 1979 vaaleista lähtien.
”Vuonna 1979 parlamentti ei ollut vielä lainsäädäntöelin, vaan jäsenet saattoivat vain tehdä ehdotuksia. Maastrichtin, Amsterdamin, Nizzan ja Lissabonin sopimusten myötä parlamentille on tullut lisää valtaa, ja nyt se on vaikutusvaltainen toimija. Se on tietysti tehnyt työstämme myös vaativampaa.”
Pötteringin meppiuran alussa EU:ssa oli yhdeksän jäsenmaata. Koko Euroopan poliittinen kartta oli aivan toisenlainen kuin tänään: Espanja, Portugali ja Kreikkakin olivat vasta äskettäin demokratisoituneet, ja Itä-Eurooppa oli Neuvostoliiton vaikutuspiirissä.
”Se, että Eurooppa kävi 1989–1990 läpi rauhanomaisen murroksen, on meidän aikamme ihme ja suurin menestys. Se onnistui, koska länsi oli aina ollut arvoyhteisö ja malli Keski- ja Itä-Euroopan ihmisille.”
Pöttering on toiminut merkittävissä tehtävissä parlamentin puhemiehenä vuosina 2007–2009 ja EPP-ryhmän puheenjohtajana 1999–2007. Mitä hänen mielestään vaaditaan mepiltä, joka haluaa vaikuttaa työllään?
”Ensinnäkin pitää olla rajat ylittävä näkemys yhteisestä eurooppalaisesta projektistamme. Toiseksi on osattava kunnioittaa muita kulttuureja ja kollegojaan. Kolmanneksi tarvitaan osaamista niissä aiheissa, joiden kanssa tekee työtä. Ja neljänneksi pitää pyrkiä kompromisseihin eikä vastakkainasetteluihin.”
Tämän vuoden vaaleissa Pöttering ei enää asetu ehdolle. Tulevaisuudessa hän toivoo näkevänsä yhä yhtenäisemmän Euroopan, jolla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
”Euroopalla on haasteita, mutta muun maailman ongelmat ovat vielä suurempia. Se on hyvä muistaa.”
