Maailmanjärjestys on löyhä abstraktio, jolla viitataan maailmanaikojen pysyviin piirteisiin ja erityisesti valtasuhteisiin. Olemme pitkään eläneet sääntöperäisen maailmanjärjestyksen aikaa, jossa keskeiset säännöt ovat liittyneet suvereniteettiin, sitä tukevaan globaaliin hallintoon ja liberaaliin talousjärjestykseen. Valtioiden kilpailu on kanavoitu maailmankauppaan.
Kansainvälisiä sotia on pyritty hillitsemään ja sodalla on ollut varsin rajallinen käyttöarvo. Siksi niitä on ollut vähän. Sääntöperäisyyteen on myös liitetty arvoja, kuten demokratia sekä ihmisoikeudet. Mutta sääntöperäisyys ei ole välttämättä johtanut demokratian leviämiseen tai ihmisarvojen toteutumiseen vaan ennen kaikkea ennustettavuuteen sekä valtiotoiminnassa että taloudellisessa kehityksessä.
Toinen ja perinteisempi tapa ymmärtää maailmanjärjestys liittyy vallan jakautumiseen valtioiden kesken. Tällöin keskiöön nousee polariteetti: kuinka monen toimijan kesken suurin osa sotilaallisesta vallasta on jakautunut. Kylmän sodan jälkeistä kahta vuosikymmentä leimasi Yhdysvaltojen maailmanaika, jolloin vallan ja voiman resurssit olivat suhteellisesti keskittyneet Yhdysvaltoihin. Sääntöperäisyydestä käytettiin nimitystä läntinen tai liberaali maailmanjärjestys.
Kiinan taloudellinen ja sotilaallinen nousu sekä Yhdysvaltojen sisäiset ongelmat ovat haastaneet tätä käsitystä yksinapaisesta maailmasta. Moni odotti järjestyksen muokkautuvan moninapaiseen suuntaan, koska Venäjän ja Intian kaltaisten maiden oletettiin ottavan paikkansa napojen joukossa. Viime aikoina Venäjän sodan mainingeissa on noussut esiin myös spekulaatio kaksinapaisesta maailmanjärjestyksestä, jossa Yhdysvallat ja Kiina muodostaisivat merkittävimmät keskukset.
Murroksen rajummat piirteet, kuten sota ja epävarmuus, tulevat korostumaan.
Sota Ukrainassa on myös tehnyt konkreettiseksi murroskohtiin liittyvät jännitteet. Maailmanjärjestys harvoin muuttuu ilman yhtä tai useampaa kansainvälistä sotaa.
Tässä numerossa käsittelemme maailmanjärjestyksen murrosta. Katsomme sitä vinkkelistä, joka Suomessa jää usein pimentoon: globaalin etelän näkökulmasta. Käymme myös Dakarissa katsomassa, miten Venäjä vaikuttaa Länsi-Afrikassa ja miten seuraukset näkyvät YK:ssa asti.
Maailmajärjestyksen muutokseen vaikuttavat lisäksi laajat ulkoapäin tulevat muutospaineet. Ilmastonmuutoksen, informaatioteknologisen vallankumouksen sekä talouden rakenteiden paineet muokkaavat valtakamppailua. Maailmanjärjestys ei todennäköisesti muutu aivan lähiaikoina, mutta samalla murroksen rajummat piirteet, kuten sota ja epävarmuus, tulevat korostumaan.
