Tilaa UP-lehden uutiskirje
Analyysi

Geologia hämmentää politiikan tutkimusta

UP-lehti kysyi suomalaisyliopistojen professoreilta, mitkä ovat kansainvälisten suhteiden tieteenalan uusimmat tuulet.

Teksti:
Julkaistu: 4.9.2016

Oletko jo kuullut antroposeenista eli uudesta geologisesta epookista ja sen vaikutuksista kansainvälisiin suhteisiin?

Tutkijat katsovat, että maapallo olisi siirtynyt 1900-luvulla uuteen geologiseen aikakauteen antroposeeniin, koska ihminen on saanut aikaan massiivisia muutoksia planeetalla. Ne näkyvät geologisissa kerrostumissa.

Aikakaudella ei ole vielä laajaa tutkijoiden hyväksyntää. Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Julian Reid kuitenkin katsoo, että antroposeeni mullistaa kansainvälisten suhteiden alaa, koska kyse on perimmäisistä kysymyksistä, ihmisen selviytymisestä maapallolla.

Valtioiden välisen järjestelmän, instituutioiden ja talouden on vastattava siihen ja kehitettävä uusia tapoja elää, vaikka ne ovat olleet luomassa ihmisille haitallisia elinolosuhteita, Reid pohtii.

Jos antroposeeni odottaa vielä tuloaan, pinnalla kansainvälisissä suhteissa ovat nyt luonnonvarojen hallinta, oikeudenmukaisuus ja resilienssi eli kriisinkestävyys.

Kyselyyn vastanneet professorit tosin olivat yhtä mieltä siitä, että oppiala on niin laaja ja pirstaloitunut, ettei mitään isoa trendiä ole. Parhaillaan ei myöskään käydä alaa yhdistäviä suuria keskusteluja.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki huomauttaa, että yliopisto-opetus perustuu opettajien omaan tutkimukseen, mikä heijastuu opinnäytteisiin.

»On tärkeää ylläpitää opetuksessa moniäänisyyttä ja tarjota sellaisia metodologisia ja teoreettisia valmiuksia, jotka kehittävät kriittisen järjen omaehtoista käyttöä.»

Trendien sijaan professorit kehottavat opiskelijoita seuraamaan omia kiinnostuksiaan.

Pidin jutustaEn pitänyt jutusta
Jaa juttu