Ilkka Niiniluoto iloitsee, että tieteen arvostus on kasvanut korona-aikana. Kuva: Helsingin yliopisto/Veikko SomerpuroTekoälyn ja uusien syväoppimismenetelmien kehitys on ollut viime vuosina dramaattista. Tekoäly ja robotiikka muuttavat yhteiskuntia, arkielämää, elinkeinoja ja poliittista päätöksentekoa, arvioi tieteen akateemikko ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto.
Hänen tuore kirjansa syntyi tarpeesta tiivistää pitkäaikaiset tutkimusaiheet ja periaatekysymykset. Niiniluoto on seurannut teknologiaa ja tekniikan filosofiaa 1980-luvun alusta lähtien. Silloin puhuttivat tekniikan ympäristövaikutukset ja ydinaseet. Sittemmin uhkakuvat ovat muuttuneet.
»Ilmastonmuutos syntyy kollektiivisena haittana kaikista pienistä teoista, joita ihmiset ja yritykset tekevät arkielämässään. Se nostaa esiin uudenlaisia vastuukysymyksiä», Niiniluoto sanoo.
Miksi päättäjien pitäisi ymmärtää tekniikan filosofiaa?
Tekniikka on kolme miljoonaa vuotta vanha ilmiö, ja se on ollut dynaaminen moottori, joka on muuttanut yhteiskuntia. Päättäjien on tärkeä ymmärtää tekniikan mahdollisuuksia mutta myös vaaroja ja haittavaikutuksia. Tämä korostuu koronakriisissä, kun ihmisten käyttäytymistä ja terveydenhoitoa yritetään hallita erilaisilla teknisillä välineillä.
Johtaako tekniikan kehitys aiempaa parempaan elämään?
Elämänlaadun määrittely on monitahoinen asia. Esimerkiksi bruttokansantuote on yksipuolinen mittari. On nähty, että lineaarinen edistysoptimismi, jossa elämä muuttuu koko ajan paremmaksi, ei ole kovin uskottavaa. Aina on kriisejä, nyt pandemia. Vaikka kehityksessä on notkahduksia, arvioni on, että pitkällä aikavälillä elämänlaatu yleisesti on parantunut. Tekniikka on meitä siinä auttanut.
Miten teknologinen kehitys muuttaa yhteiskunnassa vallitsevia arvoja?
Arvot muuttuvat tavoitetasojen kautta sukupolvesta toiseen. Mainitsen kirjassa tutkimuksesta, jossa on kysytty ihmisiltä, uskovatko he isovanhempiensa olleen heitä onnellisempia. Enemmistö vastaa myöntävästi. Sitten kun on kysytty, olisitteko valmiita vaihtamaan paikkaa heidän kanssaan, jos aikahyppy menneisyyteen olisi mahdollinen, enemmistö vastaa ei.
Tätä on selitetty sillä, että kulutusyhteiskunnassa tekniset välineet parantavat elintasoa ja luovat mahdollisuuksia, joita edelliset sukupolvet eivät osanneet kuvitella. Pidämme niitä itsestään selvinä ja välttämättömyyksinä.
Kun tekoäly mullistaa kaikkia elämän ja yhteiskunnan osa-alueita, miltä tulevaisuus näyttää?
Ihminen on ollut huono ennakoimaan teknisten innovaatioiden vaikutuksia. Tekoälyn kehitys on vielä alkuvaiheessa, emmekä tiedä, mihin se johtaa.
On tärkeää, että tekoälyn kehittämiseen liitetään eettinen harkinta: mitkä ovat elämänlaatua parantavia sovellutuksia, kehitetäänkö tekoälyä ihmisen tukiälynä hyvän elämän rakentamisessa. Tekniikka on vaikuttanut kulttuurin kehitykseen, mutta kirjan yksi teema on, että vaikutuksen pitäisi mennä myös toiseen suuntaan. Ihmisen pitäisi pyrkiä ottamaan kehitys haltuunsa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että yritetään välttää tekoälyn käyttämistä väkivaltaan, tappajarobotteihin tai syrjiviin kasvojentunnistusalgoritmeihin.
Mikä on insinöörin vastuu?
Tekniikan vastuu on laaja kysymys. Valtavirta-ajattelun mukaan tekniikkaa tehdään talouden ja tehokkuuden ehdoilla. Insinöörien ja talousmiesten lähtökohta on ollut se, että välineet ovat tehokkaita ja tuovat kustannussäästöjä ja voittoja tekijöille. Muita ulottuvuuksia pitäisi kuitenkin ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa: turvallisuus, ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Millaista teknologiapolitiikkaa pitäisi tehdä?
Suomessa teknologiapolitiikka on aika rajallista: se koskee valtion tukitoimia yrityksille. Korostaisin laajempaa teknologiapolitiikkaa, johon osallistuisivat ympäristöjärjestöt, kansalaiset ja insinöörit. Siinä pitäisi olla muitakin tavoitteita kuin taloudellinen kilpailukyky.
Päästöjä pitäisi vähentää. Tulisi miettiä, miten siirtymäkausi toteutetaan oikeudenmukaisesti. Vaikka tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt, epäilen, pystytäänkö kaikki prosessit poliittisesti hallitsemaan. Kun Ranskassa tehtiin aloite dieselveron muuttamisesta, syntyi laaja keltaliivien protesti. Tunne, että saavutetuista eduista pitää luopua, herättää valtavasti vastarintaa.
Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofia. Gaudeamus 2020.
