Iranin nousu sivuutti enemmistön

Iranilaisia lounaalla teheranilaisessa kauppakeskuksessa huhtikuussa.

Keski-Iranin Yazdin arolla asuva tie­tokoneteknikko Hossein elättää perheensä kolmella työllä. Hänen virallinen työpaikkansa on tietoko­nepalveluja yrityksille tarjoavassa yhtiössä. Sen lisäksi Hossein kuljettaa erä­maakaupunkiin saapuvia matkailijoita ja toi­mii turistioppaana. Iranilaisten palkat ovat huonoja, Hossein sanoo.

Vuodenvaihteessa Iranissa osoitettiin mieltä noin sadalla pienellä paikkakunnalla. Liikkeellä oli erityisesti työväestö. Köyhyyteen ja työttömyyteen kyllästyneet iranilaiset ilmai­sivat omaa pettymystään vuonna 2015 solmi­tun ydinsopimuksen tuloksiin.

Sopimuksella Iran sitoutui luopumaan vuoteen 2030 saakka uraanin rikastamisesta ydinasekelpoiseksi. Sen vastineeksi YK:n turval­lisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat sekä EU ja Saksa lupasivat purkaa maalle asetettuja talouspakotteita. Toukokuun alussa presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois sopimuksesta.

Iranilaiset uneksivat sopimuksen jälkeen, että heistä tulisi osa maailmaa, jonka ulkopuolelle heidät oli suljettu vuoden 1979 val­lankumouksen jälkeen. Ulkomaisten yritysten sijoitusten oli määrä luoda uusia työpaikkoja ja nostaa iranilaisten elintasoa.

Odotukset olivat epärealistisia, vaikka Ira­nin talouskasvu on kiihtynyt ydinsopimuksen solmimisen jälkeen. Iranin tilastokeskuksen mukaan maan bruttokansantuote kasvoi 10,8 prosenttia maaliskuusta 2016 maaliskuuhun 2017.

Iranin konservatiivien mielestä Trumpin valtaannousu on ollut lopullinen todiste siitä, ettei Yhdysvaltoihin voi luottaa. Jo ennen Trumpin valtaantuloa Iranin hengellinen johtaja Ali Khamenei sanoi New York Timesin mukaan, että Yhdysvallat jatkaa nykyisessä asemassaan tuhon kylvämistä.

Iranin talouden kasvu on perustunut ennen kaikkea energiasektorin palautumiseen vuo­den 2011 tasolle. Energiatalouden kasvu ei kui­tenkaan hyödytä tavallisia ihmisiä niin kuin työvoimavaltainen yritystalous.

Yhdysvallat ei ydinsopimuksesta huoli­matta peruuttanut kieltoa, jonka mukaan yhdysvaltalaiset tai Yhdysvaltoihin sidoksissa olevat yhtiöt eivät saa harjoittaa liiketoimin­taa iranilaisten yhtiöiden kanssa. Monet ei-yhdysvaltalaiset yhtiöt eivät myöskään solmi sopimuksia iranilaisten kanssa rangaistusten pelossa.

Iranin ohjusohjelmiin ja aseiden vientiin kohdistuvat pakotteet ovat jatkuneet entisel­lään. Lisäksi presidentti Donald Trumpin hal­linto on päättänyt uusista sanktioista, jotka kohdistuvat muun muassa vallankumous­kaartin toimintaan.

Vallankumouskaarti on vallankumouksen jälkeen perustettu ideologinen armeija, jonka tehtävänä on suojella Iranin järjestelmää. Se on sotilaallisesti aktiivinen Iranin liittolaismaissa Syyriassa ja Irakissa. Lisäksi se on keskeinen toimija Iranin talouselämässä.

Ennen Trumpin päätöstä Maailmanpankki ennusti Iranin talouden kasvun jäävän keski­pitkällä aikavälillä noin neljään prosenttiin, koska Yhdysvaltain sanktiot vaikeuttavat Ira­nin integroitumista kansainväliseen pankki- ja finanssimaailmaan.

Maailmanpankin viimesyksyisen raportin mukaan öljyntuotanto ja -vienti dominoivat edelleen Iranin taloutta. Sen lisäksi Iran on kyennyt laajentamaan kaasuntuotantoaan, ja maa on aloittanut kaasunviennin ulkomaille. Iranilla on maailman suurimmat kaasuvaran­not, 18 prosenttia maailman kokonaisvaran­noista. Vuonna 2017 Iranin kaasunvienti kasvoi peräti 64 prosenttia.

Vienti on kasvanut erityisesti kehittynei­siin talouksiin. Vuonna 2016 maan viennistä 44 prosenttia suuntautui EU-maihin, ennen kaikkea Ranskaan.

Energiantuotannon ulkopuolella talous­kasvu on riittämätöntä eikä työpaikkoja synny. Ennen kuin kauppapakotteet alkoi­vat Iranin ydinohjelman vuoksi vuonna 2012, muu kuin energiatalous kasvoi kaksi pro­senttia vuodessa etenkin teollisuus- ja kai­vosalan tuotteiden ansiosta. Vuoden 2011 jäl­keen kasvu on polkenut sijoitusten puutteen vuoksi paikoillaan.

Sanktiot iskivät kovaa Iranin talouteen. Lokakuussa 2012 Iranin rial menetti arvos­taan 40 prosenttia yhdessä viikossa. Sanktioilla Iran piti saada luopumaan ydinohjelmastaan, mutta monet menettivät niiden vaikutuksesta työnsä. Pakotteet vaikeuttivat iranilaisten elä­mää kokonaisvaltaisesti.

Teheranin historiallisen suuren basaarin tiiliholvikäytävien alla kauppiaat tarjoavat tavaroitaan ohikulkijoille. Kauppiaat valitta­vat, ettei kauppa käy iranilaisten huonojen tulojen vuoksi.

»Kaikki hinnat ovat liian korkeita tavalli­sille iranilaisille. Tyydymme pieniin voittoi­hin, mutta ihmiset ostavat hyvin vähän», sanoo 50-vuotias vaatekauppias Mohsen.

Sen sijaan Pohjois-Teheranin varakkaat porskuttavat rahassa. He ostavat ulkomaisia autoja ja merkkitavaraa, ja rikkaimmilla on myös asuntoja Euroopassa tai Dubaissa. Hei­dän vaurautensa perustuu mitättömiin veroi­hin ja harmaaseen talouteen.

Iranilaisista 65 prosenttia on joko vapau­tettu kokonaan veroista tai maksaa niitä hyvin vähän, maan verohallinnon nykyinen johtaja Kamel Taqavinenejad kertoi lokakuussa 2017. Hänen edeltäjänsä Ali Askarin mukaan Iranin taloudesta 20 prosenttia on harmaata taloutta.

Iranin 81 miljoonasta asukkaasta työttömiä on noin kuusi miljoonaa. Iranin työmarkki­noille ilmestyy joka vuosi noin miljoona uutta työnhakijaa.

Tuloerot ovat suuria. Joulukuussa 2017 pidetyssä Iranin valtion talouskonferenssissa Taloussuunnitteluinstituutin apulaisprofes­sori Mohammad Hosseini esitteli tutkimuk­sen, jonka mukaan maan rikkain kymmenys kuluttaa 86 kertaa enemmän kuin köyhin kym­menys. Köyhimmillä jää kulutukseen vain 11,4 Yhdysvaltain dollaria vastaava summa kuussa.

Myös Iranin tilastokeskuksen ja maan kes­kuspankin tilastojen mukaan uudesta, suhteel­lisesta nousukaudesta ovat hyötyneet ennen kaikkea pääkaupungin Teheranin alueella elä­vät rikkaat. Alkuvuoden protestit keskittyivät juuri syrjäseudulle.

Šiiaoppineen presidentin Hassan Ruha­nin hallituksen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja, poistaa köyhyys ja rationalisoida kaikkien iranilaisten saamia tukiaisia. Niitä ryhdyttiin jakamaan heti vuosina 1980–1988 käydyn Iranin ja Irakin sodan jälkeen sodan uhreille. Ruhani on suorittanut uskonnollisen koulutuksen lisäksi filosofian maisterin opin­not Glasgow’n yliopistossa.

Vuonna 2017 Iran maksoi tukiaisia 76,3 mil­joonalle iranilaiselle, tänä vuonna 55 miljoo­nalle. Perussumma on 12,5 Yhdysvaltain dol­laria kuussa henkilöä kohden.

Budjetissa tukiaiset oli määrä kattaa tun­tuvilla polttoaineen hinnankorotuksilla. Kan­sanedustajat sabotoivat Ruhanin hallituk­sen uudistusyritykset ja päättivät sen sijaan korottaa tukiaisia kymmenellä prosentilla, joka kompensoi Iranin inflaation vaikutuksen.

Vuonna 2015 Iranin parlamentti päätti ryhtyä verottamaan sekä vallankumouskaar­tia että Setad-nimistä valtavaa organisaatiota, joka valvoo kiinteistöomaisuutta hengellisen johtajan alaisuudessa. Molemmat edustavat konservatiivisen eliitin hallitsemia talouden sektoreita. Ne olivat olleet siihen saakka vero­karhun ulottumattomissa.

Maan talouden tilan vuoksi suuri osa ira­nilaisista joutuu hankkimaan tulojaan laitto­malla toiminnalla. Yhdysvaltalaisen Rand-tut­kimuslaitoksen vuodelta 2009 peräisin olevan raportin mukaan kolmannes Iranin kulu­tustarvikkeista salakuljetetaan laittomasti maahan.

Maahan salakuljetetaan paljon myös huu­meita, alkoholia, savukkeita, aseita, käteisvaluuttaa, videoita ja digitaalisia laitteita. Muukin laiton toiminta, kuten prostituutio ja korruptio, kukoistaa Iranissa.

Iranin oikeusviranomaiset ovat havainneet, että laaja laiton toiminta on yhteydessä köy­hyyteen. Tammikuussa viranomaiset päättivät huumeiden kuljetusta koskevasta lainmuutok­sesta, joka voisi pelastaa jopa 5 000 huume­kaupalla perhettään elättänyttä miestä kuo­lemantuomiolta.

Iranin vallanpitäjien kannanottojen perus­teella voisi ajatella, että korruptio kitketään maasta piankin.

Vallankumouskaartin komentajan Moham­mad Ali Jafari ja presidentti Hassan Ruhanin mielestä korruptio uhkaa järjestelmää ja kan­sallista turvallisuutta. Al-Monitorin mukaan hengellinen johtaja Ali Khamenei totesi alku­vuoden protestien jälkeen: »Tämän seitsenpäi­sen lohikäärmeen (korruption) tappaminen on vaikeaa, mutta sen on tapahduttava».

Iranin keskuspankin johtaja Valiollah Seif totesi tammikuussa Al-Monitor-lehdessä, että talouden uudistamista jarruttaa laittomien sidosryhmien suuri valta. Yksikään Iranin hallitus ei toistaiseksi ole onnistunut kitke­mään Iranissa mafioiksi kutsuttuja korruptioverkkoja.

Iranin mafiaan kuuluu vaikutusvaltaisten poliitikkojen, liikemiesten, oikeusviranomais­ten sekä vallankumouskaartin ja tiedustelupal­velun edustajien sukulaisia. Sidosryhmien vai­kutusvalta estää mafiaverkkojen nitistämisen.

Korruptiota voidaan torjua, jos maan talous on läpinäkyvä, sotilaalliset organisaatiot hää­detään talouden kentältä ja Iranin kolme val­taelintä eli hengellinen johtaja, presidentti ja parlamentti toimivat yhdessä mafioita vas­taan, arvioi teheranilaisen Al-Zahra-yliopis­ton taloustieteen dosentti Hassan Raghfar Al-Monitorin mukaan helmikuussa.

Tammikuussa 2018 vallankumouskaarti ilmoitti, että Iranin hengellinen johtaja Ali Khamenei on käskenyt kaartia luopumaan taloudellisesta toiminnasta, joka ei liity sen varsinaiseen tehtävään eli Iranin poliittisen järjestelmän suojeluun.

Vallankumouskaarti lupasi irtautua yritys­toiminnasta ja keskittyä vain erityistehtäviin, kuten maanjäristysalueiden jälleenrakennuk­seen. Se voisi luoda pelitilaa yksityiselle yritys­toiminnalle.

Vuodenvaihteen mielenosoitukset ennakoi­vat entistä suurempia protesteja. Jos vallankumouskaartin valtavaa osuutta taloudessa yleensä ja erityisesti talouden hämärillä sek­toreilla ei pienennetä, kaartista voi tulla ira­nilaisten silmissä maan talouskriisiin synti­pukki.