Aseellisista konflikteista kärsivien maiden määrä näyttää puoliintuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, laskevat sodan- ja rauhantutkijat.
Siinä missä maailman maista nyt noin 15 prosenttia kärsii konflikteista, osuus pienenee vuoteen 2050 mennessä noin 7 prosenttiin, arvioivat Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkijat International Studies Quarterly -lehdessä julkaistussa artikkelissaan.
Tutkijat ennustavat 169 maan konfliktialttiutta kahdeksan syyn perusteella. Maan riski luisua aseelliseen selkkaukseen on sitä suurempi, mitä enemmän maalla on konflikteja lähihistoriassaan ja mitä levottomammalla alueella maa sijaitsee. Myös väestön ja etenkin nuorten suuri määrä, alhainen koulutustaso ja imeväiskuolleisuuden yleisyys lisäävät riskiä. Lisäksi öljystä ja muista luonnonvaroistaan riippuvaisilla mailla on muita suurempi konfliktiriski, samoin mailla, joissa yhdellä etnisellä ryhmällä on hallitseva asema.
Tutkimuksen mukaan konfliktit vähenevät eniten Länsi-Aasiassa ja Pohjois- Afrikassa. Alueiden maista lähes joka kolmas kärsii nyt aseellisista selkkauksista, mutta osuus pienenee noin kuuteen prosenttiin.
Tärkeimmät konfliktiriskiä vähentävät tekijät ovat tutkijoiden mukaan hyvin yksinkertaisia: kun entistä harvempi lapsi kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä ja entistä useampi lapsi pääsee kouluun, selkkaukset rauhoittuvat. Hyvä kehityspolitiikka näyttää siis olevan hyvää turvallisuuspolitiikkaa.
