Venäjä on huhkinut valtaamallaan Krimin niemimaalla hiki hatussa.
Uusi isäntä on uudistanut neuvostoaikaista infrastruktuuria ja tukevoittanut alueen puolustusta. Huipputeknologiaa edustavat S-400 ilmatorjuntaohjukset ja Bastion-rannikkopuolustusjärjestelmä. Ohjuksilla on satojen kilometrien kantama.
Hankkeet osoittavat, että Venäjän perimmäinen syy niemimaan valtaukseen oli rajojensa puolustaminen Natolta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija András Rácz. »Venäjä voi kontrolloida ilmatilaa hyvin laajalla alueella», hän sanoo.
Venäjä valtasi Krimin maaliskuussa 2014. Taustalla oli huoli siitä, että Ukraina lähestyy EU:ta ja mahdollisesti sotilasliitto Natoa. Samalla Venäjälle aukeni otollinen hetki varmistaa laivastonsa asema Sevastopolin satamassa, jossa se oli aiemmin Ukrainan vuokralaisena. Sopimus kielsi Venäjää laajentamasta laivastoa.
Valmisteilla olevat venäläiset sotalaivat ja sukellusveneet voidaan nyt sijoittaa Sevastopoliin, joka on niille Novorossijskin satamaa selvästi parempi paikka.
Novorossijskin vuonna 2003 alkanut kallis laajennustyö oli alun perin vain B-suunnitelma Sevastopolin menettämisen varalle. »Sevastopolissa meri on monta kertaa syvempi, mikä helpottaa isojen sotalaivojen liikkumista», Rácz sanoo.
Nato ja erityisesti Yhdysvallat ovat lisänneet sotaharjoituksiaan Mustallamerellä Krimin valtauksen jälkeen. Sotilasliiton läsnäoloa rajoittaa kuitenkin Montreux’n sopimus vuodelta 1936. Se kieltää muita kuin Mustanmeren valtioiden aluksia vierailemasta merellä 21:tä päivää pidempään.
Mustanmeren valtioista Turkki pystyy vahvimmin haastamaan Venäjän. Maiden suhteet ovat vielä aallonpohjassa, koska Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän Syyrian vastaisella rajallaan marraskuussa. Turkin vaikutusvalta ulottuu Krimille asti siellä asuvan tataariväestön vuoksi.
»Venäjä lienee tämän vuoksi varautunut myös Krimin sisäisiin jännitteisiin», Rácz toteaa.
Turkin valttikortti on Bosporinsalmi, joka on Venäjälle elintärkeä linkki Välimerelle. Montreux’n sopimus velvoittaa kuitenkin Turkkia sallimaan kauttakulun, ellei sotilaallista uhkaa ole. Venäjä on rangaissut Turkkia vain taloudellisesti, esimerkiksi jäädyttämällä Turkkiin suunnitellun kaasuputkihankkeen.
Alkanut vuosi on Ráczin mukaan Venäjälle viimeinen, jona se voi vahvistaa asemiaan Mustallamerellä suhteessa Natoon. Pian Venäjän talousongelmat vaikuttavat väistämättä myös asevoimiin. Nyt sillä on vielä etulyöntiasema, sillä EU on historiallisen syvässä kriisissä, eikä Yhdysvaltojen ulkopolitiikka todennäköisesti muutu presidentinvaalien aikana.
»Varustamalla Krimiä Venäjä haluaa varmistaa, ettei Ukraina tai Nato ikinä edes harkitse Krimin takaisinvaltausta», Rácz sanoo.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.
