Siirry sisältöön

Öljyjätit löysivät toisensa

Itsevaltaisesti hallitsevan presidentti Hugo Chávezin johtama Venezuela on Venäjälle tärkeä liittolainen Latinalaisessa Amerikassa.

Teksti Maija Hyypiä

Itsevaltaisesti hallitsevan presidentti Hugo Chávezin johtama Venezuela on Venäjälle tärkeä liittolainen Latinalaisessa Amerikassa.

Venäjä on hakenut itselleen kumppaneita uusilta ilmansuun­nilta samalla kun se on lämmittänyt uudelleen suhteitaan lännen kanssa. Venäjä ja Venezuela ovat viime vuo­sina vahvistaneet talous- ja energia­suhteitaan sekä sotilasyhteistyötään ja tehneet tärkeitä keskinäisiä sopi­muksia. Maat etsivät kumppanuu­desta taloudellisia hyötyjä ja pyrki­vät lisäämään vaikutusvaltaansa Yhdysvaltojen takapihalla.

Dmitri Medvedev ja Hugo Chávez sopivat vuonna 2010 ydin­voimalanrakentamisesta, öljykau­poista sekä toimintasuunnitelmasta vuosille 2010–2014 kehittääkseen maiden välistä yhteistyötä laajalla rintamalla. Maat vahvistivat lisäksi Vladimir Putinin vierailun yhteydes­sä Venezuelassa sopimuksen, jonka mukaan venezuelalainen valtionyhtiö ja venäläisten öljy-yhtiöiden muo­dostama konsortio aloittavat noin 20 miljardin dollarin arvoisen hankkeen Venezuelan Orinocon alueen Junin-6 -öljykentän kehittämiseksi.

Maat ovat pitäneet yhteisiä sotilaallisiaharjoituksia sekä allekirjoittaneet asesopimuksia useiden miljardien arvosta. Venezuela onostanut Venäjältä muun muassa sukellusveneitä, helikoptereita ja taistelukoneita.

Kuin kaksi marjaa

Venäjä ja Venezuela ovat lähenty­neet Hugo Chávezin presidenttikau­della. Chávez on kehunut Venäjää maansa strategiseksi liittolaiseksi, joka jakaa samanlaisen näkemyksen maailmasta.

Myös Medvedev on kehunut Chávezin Venezuelaa samanlaisin sanankääntein

Maita yhdistävät autoritaarinen johto, hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen ja riippuvuus energian viennistä: Venezuela saa 80 pro­senttia vientituloistaan öljystä, Ve­näjä vastaavasti 65 prosenttia öljys­tä ja kaasusta.

Venezuelan hallitus oli yksi har­voista, joka antoi täyden tuen Venä­jän hyökkäykselle Georgiaan. Mai­den kumppanuus vahvistui, kunVenezuela syksyllä 2009 tunnusti Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisyyden, ainoana valtiona maail­massa Nicaraguan ja Naurun ohella. Chávezin politiikan taustalla olivat Venezuelan taloudelliset vaikeudet ja toive Venäjän vastapalveluksista.

Venäjän tuki on Venezuelalle tärkeä, kun se selvittelee välejään esimerkiksi Kolumbian kanssa. Kolumbia on Yhdysvaltojen lähin liittolainen alueella, ja Venezuelalla on pitkään ollut kireät välit naapurin­sa kanssa.

Abhasian ja Etelä-Ossetian tun­nustamiseen liittyvässä tapaamises­sa Medvedev lupasikin hankkia ”Ve­nezuelalle ne aseet, joita se pyytää. Miksei myös tankkeja?” Medvedev jatkoi: ”Ilman muuta, meillä on hyviä tankkeja. Jos ystävämme haluavat tankkeja, me toimitamme ne heille.”

Venäjän pyrkimyksenä on lisätä Venezuelan avulla vaikutustaan Latinalaisessa Amerikassa. Venäjä haluaa näyttää olevansa jälleen strateginen tekijä alueella.

Imperialismia vastaan

Hugo Chávez haaveilee Yhdysvalto­jen vastaisesta liittoutumastaja haluaa vastustaa ”USA:n harjoitta­maa imperialismia Latinalaisessa Amerikassa”. BBC:n haastattelussa viime kesänä hän sanoi maansa taloudellistenvaikeuksien johtuvan Yhdysvaltojen ”rehottavasta ja vas­tuuttomasta kapitalismista”, joka vie maailmaa ”kohti helvettiä.”

Chávez on yrittänyt kaventaa Yhdysvaltojen tilaa Latinalaisessa Amerikassa muun muassa sopimalla uusista yhteistyöjärjestöistä, jotka toimivat vaihtoehtoina Yhdysvaltojen vetämille järjestöille. Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren maat perustivat viime vuonna, lähinnä Chávezin johdolla, jälleen uuden yhteistyöjärjestön, CELAC:n. Järjestön tarkoituksena onvahvistaa Latinalai­sen Amerikan integraatiota ja toimia poliittisen dialogin foorumina alueella ilman Yhdysvaltoja ja Kanadaa.

 

Kirjoittaja työskentelee koordinaattorina Ulkopoliittisessa instituutissa