Skip to main content

Aukeaako Nepalin umpisolmu?

Nepalilla on hallitus, mutta ei perustuslakia eikä parlamenttia, jolle hallitus olisi vastuussa. Kukaan ei tiedä, milloin nepalilaiset pääsevät sanomaan sanansa vaaliuurnilla.

Teksti Juha Mäkinen

KUVA : ESTER INBAR // WIKIMEDIA COMMONS

KUVA : ESTER INBAR // WIKIMEDIA COMMONS

Maan korkein oikeus kieltäytyi vii­me vuonna jatkamasta perustuslakia säätävän kansankokouksen toimikaut­ta sen jälkeen, kun lakia oli tuloksetta yritetty saada aikaiseksi neljän vuoden ajan. Uudet vaalit oli määrä pitää viime marraskuussa, mutta niitä lykättiin jo kertaalleen.

Hallitusta johtava maolaispuolue sekä suurimmat oppositioryhmät kong­ressipuolue ja marxilais-leninistinen kommunistipuolue ovat olleet kroonisen kyvyttömiä tekemään kompromisseja. Helmikuun puolivälissä pääpukarit pää­sivät kuitenkin sopuun siitä, että maahan muodostettaisiin väliaikaishallitus, jonka tehtävänä olisi uusien vaalien järjestä­minen. Sopimus ei miellyttänyt kaikkia: maolaispuolueesta aiemmin irtautunut äärilaidan ryhmä protestoi järjestämällä mittavia lakkoja ympäri maata.

República-lehden mukaan väliaikais­hallituksen johtoon kaavailtu korkeim­man oikeuden puheenjohtaja Khil Raj Regmi ei hänkään hyväksynyt puoluei­den tarjoamaa ehdotusta sellaisenaan. Regmiä epäilytti puolueiden sitoutumi­nen vaalien järjestämiseen. Tämän leh­den mennessä painoon oli vielä epävar­maa, syntyykö hallituksesta sopu.

Uusille vaaleille – ja perustuslaille – olisi tarvetta, sillä niin kauan kuin Ne­palin poliittinen järjestelmä on vakiintumaton, ei köyhä maa pääse ratkomaan lukuisia käytännön ongelmiaan. Pattitilanteesta on hyötynyt lähinnä Nepalin vanha eliitti. Maan virkamiehissä on paljon vanhan kastijärjestelmän ylimpien kastien edustajia, jotka ovat vastustaneet jyrkästi esimerkiksi vähemmistökiintiöitä.