Siirry sisältöön

Vanhainkoteja ylämaalle

Teksti Joonas Pörsti

Käsi kädessä maailman demokratisoi­tumisen kanssa on edennyt äänesty­siän laskeminen. Toisen maailmansodan päättymisen aikaan tyypillinen äänestys­ikä oli 21, mutta nykyään useimmissa maissa pääsee äänestämään viimeistään 18-vuotiaana.

Kaikki eivät pidä tätä kehitystä suo­tavana. Tammikuun alussa lanseerattu Vastuullinen demokratia -kampanja vaatii äänestysiän nostamista EU:ssa peräti 25 vuoteen. Vaatimusta perustel­laan sillä, että nuoret eivät kykene teke­mään vastuullisia ja hyvin informoituja valintoja.

Kampanjan edustaja vastasi UP-leh­den haastattelupyyntöön Facebookin välityksellä, mutta ei suostunut ker­tomaan, ketkä ovat aloitteen takana. Kampanjasivujen mukaan kannattajia oli helmikuun jälkipuoliskolla kertynyt reilut viisisataa. Jos kysymys on pelkästä pilasta, se on jäänyt toistaiseksi pienen piirin huviksi.

Mikä takaa, että yli 25-vuotiaat olisivat sen vastuullisempia kuin 18–25-vuotiaat?

”Ikä on tärkeä tekijä, vaikkei ainoa. Uudet tutkimukset osoittavat, että ih­miset saavuttavat henkisen kypsyyden vastanoin 25-vuotiaina. Esittelemme tätä tarkemmin maaliskuussa julkaista­vassa raportissa.”

Eikö äänestysiän nostaminen vieraannut­taisi nuoria politiikasta entisestään?

”Ei. He arvostaisivat politiikkaa enemmän, koska äänioikeus koettaisiin paljon arvokkaammaksi kuin nykyään. Sen saisi samaan aikaan monien muiden oikeuksien kanssa.”

Kampanjan materiaalissa vedotaan sii­hen, että populistiset puolueet saavat tukea etenkin nuorilta äänestäjiltä. Onko nuorten ”väärä” puoluekanta peruste viedä heiltä äänioikeus?

”Olemme puolueettomia politiikan valtavirrassa, mutta otamme kantaa tär­keisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.”