Skip to main content

Keskusta ottaa ohjat

Hallituskumppanit vaikuttavat siihen, muuttuuko Suomen linja EU- tai Venäjä-politiikassa.

Teksti Joonas Pörsti

KUVA: LEHTIKUVA

KUVA: LEHTIKUVA

Keskustan Juha Sipilä nousee erittäin todennäköisesti suurimman puolueen puheenjohtajana seuraavan hallituksen pääministeriksi ja ottaa Eurooppa-politiikan komentoonsa.

Keskustan vaaliohjelman mukaan Euroopan unionin on »keskityttävä suuriin kysymyk­siin, lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin ja annettava jäsenvaltioille liikkumatilaa». Keskusta on perinteisesti huolehtinut Suomen eduista etenkin maatalouspolitiikassa, mutta noudattanut muutenSuomen EU-yhteistyötä painottavaa linjaa Brysselissä.

Keskustan johdolla Suomisaattaa ensi vaalikaudella korostaa EU-yhteistyön sijasta enemmän omaa etuaan, etenkin jos EU jakautuisi sisäisen kriisin tai Venäjän politiikan vuoksi.

Suomen EU-politiikaanvoi tulla säröjä etenkin siinä tapauksessa, että perussuomalaiset nousevat sosiaalidemokraattien kanssa keskustan hallituskumppaneiksi.

»Perussuomalaisilla vahvistetulla punamultahallituksella saattaisi olla vaikeuksia pysyä mukana, jos EU kiristäisi Venäjän pakoteruuvia ja tukisi voimakkaammin Ukrainaa», sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen ver­koston johtaja Juhana Aunesluoma. Hän uskoo, ettei suurta irtiottoa EU:n linjasta silti nähtäisi.

Konsensuksella on Suomen ulkopolitiikassa pitkät perin­teet. Myös perussuomalaiset on laimentanut vaalien lähestyessä EU-kriittisyyttään. Kaikki puolueet haluavat olla hallituskelpoisia, ei­kä ulkopolitiikasta haluta kynnyskysymystä hallitusneuvotteluihin.

»Suomen järjestelmä on äänestäjän kannalta sikäli pulmallinen, että kaikki koalitiovaihtoehdot ovat mahdollisia siihen astikun vaalit on käyty», sanoo eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

Keskustalla on valmiuksia tehdä yhteistyötä kaikilla poliittisilla ilmansuunnilla,siinä missä kokoomus ja perussuomalaiset eivät kyenneet sopimaan yhteisestä EU-politiikasta vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa.

 

EU-politiikka

Keskustalaisen Esko Ahon johtama porvarihallitus johdatti Suomen EU:n jäseneksi 1990-luvun alussa. Keskustassa on yhä puolueen sisäinen EU-vastainen oppositio, joka profiloituu europarlamentaarikko Paavo Väyryseen.

Jos Juha Sipilä ottaa päämi­nisterinä Eurooppa-politiikan komentoonsa, Suomen linja pysynee silti jokseenkin ennal­laan. Mikäli keskusta voittaa vaalit selvästi, Olli Rehn voisi olla vahvaehdokas ulkomi­nisteriksi. Rehn vahvistaisi hallituksen myönteistä suh­tautumista EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan.

Tiivistyvän euroalueen ytimessä pysyttely on käynyt vaikeammaksi myös muille suurille puolueille, Juhana Au­nesluoma muistuttaa. Kokoo­mukselle ja sosiaalidemokraa­teille sopii talous- ja rahaliiton syventäminen, muttei talou­dellinen yhteisvastuu.

Tilanne muuttuu jännittä­väksi, jos eurolue hajoaa tai EU jakautuu entistä jyrkem­min kahdelle raiteelle: nopeasti yhteistyössä etenevään ytimeen ja hitaampaan ulkokehään.

»Jos keskusta ja perussuomalaiset kuuluisivat hallituskoalitioon ja niillä olisi riittävä parlamentaarinen tuki, ei olisi lainkaan selvää, että Suomi kuuluisi enää läntisen integraation ytimeen», Markku Jokisipilä sanoo.

Puolustus

Keskusta kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta pitää Juha Sipilän johdolla auki mahdollisuutta hakea tar­vittaessa Nato-jäsenyyttä. Toistaiseksi puolue haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

Alkuvuodesta Suomi empi useiden päivien ajan, voidaanko lentosotaharjoitukseen osallistua Viron Ämarissa yhdessä Yhdys­valtojen ja Ruotsin kanssa. Suomi voi harjoitella yhdessä Nato-maiden kanssa, muttei osallistua Naton viidennen artiklan mukaiseen alueelliseen puolustusyhteistyöhön.

Vastaavia pulmatilanteita on lähivuosina tiedossa lisää. Suomen on etsittävä uusia tapoja ylläpitää puolustusvalmiuttaan Naton rauhankumppanimaana, kun Afganistanin mittava Isaf-kriisinhallintaoperaatio on päättynyt.

»Suomen on oltavaaloitteellinen. Varsinkin keskustan johtama puna­multahallitus voisi olla tässä kohtaa varauksellinen», Juhana Aunesluoma pohtii.

Nato-kysymys on käytän­nössä poissuljettu myös seu­raavan hallituksen ohjelmasta, Aunesluoma arvioi. »Sellaista hallitusta ei tule, joka lähtisi selvittämään Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Kokoomuk­sella tuskin on mahdollisuuksia voittaa Nato-teemalla.»

Venäjä

keskustapuolue kantoi suurimman vastuun toisen maailmansodan jälkeisen puolueettomuuspolitiikan ra­kentamisessa. Niitä kaikuja on edelleen Venäjästä käydyssä keskustelussa, sanoo Markku Jokisipilä.

»Valmius ymmärtää Venä­jää on ollut keskustassa suu­rempaa kuin kokoomuksessa tai sdp:ssä», hän arvioi. Viime vuonna monet keskustan kan­sanedustajat vastustivat pa­kotteiden asettamista Venäjäl­le, koska pakotteiden katsottiin haittaavan Suomen taloutta ja hyviä suhteita itänaapuriin.

Toisaalta puolueiden välisiä erimielisyyksiä tasoittaa Ve­näjän-politiikassa presidentti Sauli Niinistön paikka ulko­politiikan pelintekijänä. Kokoo­muksen ja keskustan välinen nokittelu Venäjän-politiikassa loppui vuodenvaihteessa, kun Niinistö keskusteli ulkopolitii­kasta puolueiden puheenjoh­tajien kanssa, Juhana Aunes­luoma muistuttaa.

Niinistö on taustaltaan kokoomuslainen, muttahänen korkea profiilinsa ja avointa keskusteluyhteyttäkorostava Venäjän-politiikkansa näyttävät sopivan myöskeskustalle ja perussuomalaisille, Aunesluoma toteaa.

»Presidenttion hallitukseen verrattuna lähtökohtaisesti altavastaaja pienemmällä valmistelukoneistolla, mutta Niinistö näyttää pärjäävän hy­vin silläkin», Jokisipilä sanoo.