Skip to main content

Palaako Eurooppa kutsuntoihin?

Teksti Juha Mäkinen

Asevelvollisuusarmeijat ovat 2000-luvun aikana kadonneet Euroopasta lähes tyystin. Yhteensä 22 Euroopan maata on luopunut asevelvollisuudesta tämän vuosituhannen puolella. Etenkin Länsi-Euroopan maat luottavat ammattiarmeijoihin.

Tuuli on kuitenkin kääntynyt sen jälkeen kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Itä-Euroopassa kaksi maata on jo ehtinyt palauttaa asevelvollisuuden: Ukraina vuonna 2014 ja Liettua vuonna 2015. Ukrainalla on kuitenkin ollut vaikeuksia saada miehiä riveihin, sillä sodan pelossa monet pakoilevat kutsuntoja.

Keskustelua asevelvollisuudesta käydään useissa muissakin Euroopan maissa. Ruotsissa niin puolustusministeri Peter Hultqvist kuin ulkoministeri Margot Wallström ovat kannattaneet paluuta asevelvollisuuteen. Yli 70 prosenttia ruotsalaisista pitää ajatusta hyvänä.

Ranskassa ja Britanniassa keskustelua motivoi ajatus asevelvollisuuden tai kansalaispalveluksen yhteiskunnallisesta ja kasvatuksellisesta roolista. Ranskassa muun muassa entiset ministerit Xavier Bertrand ja Jean-Pierre Chevènement ovat puhuneet kansalaispalveluksen puolesta.

Islamistiset terrori-iskut herättivät viime vuonna huolta Ranskan muslimiväestön arvomaailmasta. Ranskassa alettiin keskustella siitä, voisiko pakollinen palvelus integroida nuoret miehet yhteiskuntaan ja vahvistaa tasavaltalaisia arvoja. Ranska luopui asevelvollisuudesta vuosituhannen vaihteessa.

Britanniassa keskustelun asepalveluksen palauttamisesta nosti viime vuonna pinnalle prinssi Harry, joka palveli maansa asevoimissa vuosina 2005–2015 ja toimi muun muassa helikopterilentäjänä Afganistanissa. Nuori kuninkaallinen kertoi aikansa sotaväessä olleen »eeppistä».